Ranskaa raakana! #157 – Vargas-dekkarit: vieraana Marja Luoma

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 128. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä  trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

24 Tammi 202437min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustellaan uudesta tiedekirjastani Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, SKS), joka on myös avoin sähköinen julkaisu. Haastattelijana toimii suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta. Miten Johannasta tuli ranskan kielen opiskelija ja tutkija? Millaisella tutkimuksella Johannan ura alkoi? Mistä tuli idea suomenkieliseen tiedekirjaan? Miksi suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden vertailu on kiinnostavaa? Millaisia kiinnostavia tutkimustuloksia löytyi, kun Johanna tarkasteli ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta ja suomalaisten käsityksiä ranskalaisesta kohteliaisuudesta? Millainen rooli kohteliaisuudella pitäisi olla kielenopetuksessa? Mihin suuntaan kohteliaisuutemme on muuttumassa? Ketä kirja voi kiinnostaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

12 Joulu 202344min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  126. jaksossa vieraanani on Edouard Louis'n romaanista En finir avec Eddy Bellegeule (suom. Ei enää Eddy) kirjallisuustieteen maisterintutkielmansa tehnyt Mikko Viinamäki. Hän vieraili Lotta Toivasen kanssa keskustelemassa Edouard Louis'n romaaneista jaksossa #62. Miksi Mikko halusi jatkaa Eddy-romaanin tutkimista maisterintutkielmassaan? Mistä romaani kertoo? Miksi Mikko halusi hyödyntää myös kielitieteellistä lähestymistapaa kirjallisuustieteellisessä tutkielmassaan? Millainen on Eddy-romaanin kertoja? Millainen on kielellisen väkivallan vaikutus kertojaan? Miten kieli muuttui, kun päähenkilö pakeni väkivaltaisesta yhteisöstä? Millainen prosessi oli maisterintutkielman kirjoittaminen? Mitä vinkkejä Mikko antaa muille tutkielman kirjoittajille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

28 Marras 202335min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

14 Marras 202336min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  124. jaksossa vieraanani on taiteen akateemikko Hannu Mäkelä, joka on kirjoittanut yli 200 teosta. Keskustellaan hänen teoksestaan Proust on Proust. Matka aikaan, paikkaan ja ihmiseen (2023, Levoton lukija). Millainen merkitys Marcel Proustin teoksella Kadonnutta aikaa etsimässä on ollut Hannun elämässä? Miten Proustista tuli kirjailija, joka kirjoitti klassikkoteoksen? Mihin osiin kirja jakautuu ja mistä siinä on kyse? Millaisia vaikeuksia Proustilla oli löytää kustantaja? Miksi klassikkoteos on kestänyt niin hyvin aikaa? Miten uskaltaa tarttua tähän massiiviseen teossarjaan?   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

2 Marras 202323min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  123. jaksossa puhutaan kirjallisista väärennöksistä. Vierainani ovat Sanna Nyqvist ja Outi Oja, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (Gaudeamus, 2018). Teoksen mehukkaimmat palat ilmestyivät äänikirjasarjana (2023). Miten kirjallisia väärennöstyyppejä voi luokitella? Miten voidaan tietää, onko joku plagioinut vai ei? Väheneekö vai lisääntyykö tekijäkeskeisyys tulevaisuudessa? Millainen identiteettivarkaus paljastui Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneella kirjailijalla 1970-luvulla? Millainen kirjasota syttyi, kun ruotsalainen esikoiskirjailija oli perustanut yhden romaaninsa luvuista ranskalaisen kirjailijan Georges Perecin novelliin? Mitä tapahtui kun nuori kirjallisuuskriitikko kirjoitti V.A. Koskenniemen  plagioineen runoja ranskalaiselta runoilijalta? Voiko väärennöksistä olla jotakin hyötyä? Millainen on väärennösten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

18 Loka 202354min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  122. jaksossa vieraanani on suomentaja Ville Keynäs, joka on suomentanut ranskalaiskirjailija Georges Perecin romaanin Häviäminen (2023, Teos). Perec kirjoitti romaaninsa ilman ranskan yleisintä vokaalia e:tä, ja Ville suomensi sen ilman suomen yleisintä vokaalia a:ta. Millainen kirjailija Perec oli? Millaisia teemoja romaanissa on? Miten sujui romaanin suomentaminen ilman a-kirjainta? Mitä teos voi antaa suomalaiselle nykylukijalle? Ville lukee myös otteen suomennoksestaan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

3 Loka 202330min

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  121. jaksossa vieraani on eläköitynyt Helsingin yliopiston ranskan professori Mervi Helkkula. Mikä oli ranskan kulta-aikaa Helsingin yliopistolla? Millaisia muistoja Mervillä on hänen omilta opiskeluajoiltaan? Miten vuoden 2010 yliopistouudistus muutti yliopistoa? Mitkä ovat Mervin parhaat muistot Helsingin yliopistosta? Miten opiskelijat ovat vuosien saatossa muuttuneet? Millaista tutkimusta Mervi on tehnyt urallaan? Miten vieraiden kielten opiskelu saataisiin nousuun? Mikä on ranskan merkitys Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

19 Syys 202334min