Charlotta Wolff: Kansallisen historian ylirajaiset ulottuvuudet
Historia on kautta aikojen toiminut itseymmärryksen välineenä, ja historiantutkimuksessa on perinteisesti painotettu kansallista kertomusta. Mikä on Suomen historian merkitys muuttuvassa ja globalisoituneessa maailmassa, jossa keskinäiset riippuvuussuhteet korostuvat? Mikä on historiantutkimuksen tehtävä, ja kuinka historia erottuu fiktiosta tai jopa propagandasta? Historia on itseymmärryksen kriittinen väline. Historiakäsityksiimme kiteytyy, keitä olemme ja ennen kaikkea mitä haluaisimme olla. Tänä päivänä Suomen historia on merkityksellistä suhteessa siihen, mihin ylirajaisiin yhteisöihin Suomessa asuneiden ihmisten kohtalot ovat kytkeytyneet. Modernin suomalaisuuden rakentaminen on liittynyt länsimaiseen oikeusajatteluun, tieteelliseen maailmankuvaan ja valistuksen perintöön. Tähän samaan maailmankuvaan nojaava tieteellinen ja lähdekriittinen historiantutkimus antaa välineet valheen erottamiseen tosiasioista ja oikeuden tekemiseen tutkimuskohteelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/charlotta_wolff
13 Apr 20229min
Mari Kangasniemi: Terveys työnä: terveydenhuollon etiikka ja työn muutos
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on ennakoitu lähitulevaisuudessa olevan merkittävä puute. Tulevaisuuden työvoimatarpeet herättävät perustavanlaatuiset kysymykset terveydenhuollon ammattilaisten yhteiskunnallisesta tehtävästä ja työn muutoksesta että tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Professori Mari Kangasniemi tuo luennollaan esille miten terveydenhuollon arvoperustainen työ toteutetaan eettisesti hoidon ja palvelun kaikissa vaiheissa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Mari_Kangasniemi
13 Apr 202211min
Pekka Lintunen: Sujuvaa englannin oppimista 2020-luvulla
Millainen oppimiskohde englannin kieli on oppijalle? Mitkä seikat haastavat maailmankielen oppijaa? Miten englantia voidaan puhuja sujuvasti? Englannin kielen professori kertoo luennollaan, millaiset asiat ovat tärkeitä englannin kielen oppimisessa 2020-luvulla. Maailmassa puhutaan englantia enemmän vieraana kuin ensikielenä, mikä tekee siitä kiinnostavan kielen oppimistutkijoille. Myös Suomessa englannin kielellä on vahva asema, ja suomalaisilla on vahva englannin kielen taito. Englantia kuulee joka puolella, jolloin sille altistutaan runsaasti myös luokkahuoneiden ulkopuolella. Hyvä kielitaito tarkoittaa, että kielenkäyttäjä osaa ilmaista erilaisia asioita eri tilanteissa vieraalla kielellä. Hyvän kielitaidon kriteereinä voi pitää myös sanavaraston laajuutta tai tuotetun kielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Erityisesti sujuvuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Luennolla kerrotaan, kuinka vieraan kielen sujuvuutta voi lähestyä tutkimuskohteena. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/pekka_lintunen
13 Apr 20228min
Pekka Taimen: Patologian murros
Miten patologian ala on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä? Mitä tarkoitetaan molekyylipatologialla ja digitaalipatologialla? Miten digitalisaatio muuttaa perinteiseen mikroskopiaan pohjautuvaa lääketieteen erikoisalaa? Molekyylipatologian professori Pekka Taimen kertoo luennollaan patologian alan murroksesta ja molekyylipatologian sekä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista yhä tarkentuvassa diagnostiikassa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Pekka_Taimen
13 Apr 20229min
Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa
Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen
13 Apr 20229min
Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia
Elimistömme tuottamat vasta-aineet suojaavat meitä bakteerien ja virusten aiheuttamalta uhalta. Mutta millaisia sovelluksia vasta-aineilla biotekniikassa ja lääketieteessä? Biotekniikan professori kertoo luennollaan, miten vasta-aineita valmistetaan ja miten geeniteknologia on mahdollistanut vasta-aineiden suunnitelmallisen muokkaamisen eri tarkoituksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Urpo_Lamminmaki
13 Apr 20229min
Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa
Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen
13 Apr 20228min
Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa
Filologia-käsitteellä on monta määritelmää. Sana viittaa kielen ja oppimisen rakkauteen, mikä oli aikoinaan kirjallisuudentutkimuksen ydin. Moderni filologia tarkoittaa jotain elävää kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä sekä niihin liittyviä kulttuureja tutkivaa humanististen tieteiden haaraa. Vaikka viimeisen sadan vuoden kuluessa kirjallisuudentutkimus on moninaistuessaan etääntynyt filologisista lähtökohdistaan, kotimaisen kirjallisuuden professori muistuttaa, että on syytä tehdä kriittinen paluu filologia-ajatteluun. Filologian tapa yhdistää ihmistieteille niin tärkeä historiallis-poliittinen tietoisuus kielen pienten yksikköjen tutkimiseen tuntuu tänä päivänä hyvin ajankohtaiselta. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Viola_Capkova
13 Apr 202210min
