Heta Liisantyttären isoviha

Kasvu maaorjuuden kautta vahvaksi naiseksi.

Isonvihan aikaan sijoittuva historiallinen romaani kertoo maaorjasta vahvaksi naiseksi kasvavan Heta Liisantyttären tarinan. Kokoaan suurempi upeakielinen romaani on yhden naisen tarina ja samalla luokkaromaani, joka liikuttaa henkilölähtöisellä historiakuvauksellaan ja nostamalla esille sota-ajan naisten asemaa.

Vuosi 1712. Nuori Heta työskentelee emännöitsijänä luutnantti Rutgerin virkatalossa. Heta on tuntenut Rutgerin, paronitar Fredrikan pojan, lapsesta asti. Hän tuo lohtua sodassa loukkaantuneelle Ruotsin armeijan sotilaalle, joka unissaan elää uudelleen todeksi Viipurin kauhunäkyjä ja valveilla pelkää tsaari Pietarin uudistaman Venäjän armeijan suurhyökkäystä. Toivoa antaa paon mahdollisuus meren yli Tukholmaan turvaan.

Kun käy selväksi, että Ruotsin kuningas on hylännyt Suomen ja Tukholmaan pääsevät vain ne, joilla on siihen varaa, alkaa palvelusväellä ja talonpojilla uusi orjuuden värittämä aika. Edessä siintää myös muuttuva maailma, jossa syntyperä ei enää määritä kohtaloa. Voisiko se olla mahdollista myös Heta Liisantyttärelle, jolla ei syntymässä ollut oikeutta edes isänsä nimeen?

Sofia Sjöholm (s. 1998 Turussa) on historian maisteri, joka on käynyt koulun Luxemburgissa ja asuu nykyään Tampereella. Sjöholm on työskennellyt opettajana ja museoissa. Hän suhtautuu intohimoisesti historiaan ja pyrkii kuvaamaan kertomatta jääneitä tarinoita naisten roolista Suomen historiassa. Heta Liisantyttären isoviha on Sofia Sjöholmin esikois­romaani, jossa hän herättää eloon 1700-luvun sotaisan ja arkisen ajankuvan ihmiskohtaloineen.