Saako tutkija olla seikkailija, joka ei pysy omalla tontillaan?
Tietotekniikan professori Janne Lindqvist on menestynyt tutkijana tekemällä sekalaisesti kaikkea, mikä häntä kiinnostaa. Mutta mistä tietää, miltä sivupolulta löytyy se kaikkein olennaisin ongelma? Jos tutkijana haluaa muokata maailmaa, mitä reittiä se tehdään? Janne Lindqvist on Aalto-yliopiston tietotekniikan professori ja johtaa Helsingin yliopiston ja Aallon yhteistä HAIC-kyberturvallisuusinstituuttia. Lindqvist on myös ensi vuonna aloittavan Aallon teknillisen psykologian koulutusohjelman vastuuprofessori.
23 Joulu 202132min
Automaattisesti tasa-arvoinen maailma - voisiko sellaisen koodata?
Tekniikalta odotetaan virheetöntä suoritusta laintulkinnassa. Jotta sitä voi edes tavoitella, pitää kysyä suuria kysymyksiä. Miksi yhteiskunta toimii näin ja mihin oikeastaan pyritään, ihmisen hyvinvointiin vai johonkin muuhun? Kuka tekee objektiivisimmat päätökset? Kun teknologia kulkee kuin luotijuna, miten laki ehtii ikinä mukaan? Anna-Mari Rusanen on Suomen tekoälykeskus FCAI:n asiantuntija ja kognitiotieteen yliopistonlehtori digitaalisten ihmistieteiden osastolla. Hän työskentelee myös erityisasiantuntijana valtionvarainministeriössä ja on mukana EU-komission tekoälyasetuksen luomisessa.
26 Marras 202132min
Puhelin ilman kameraa olisi ekoteko - kuka sellaisen haluaisi?
Samalla, kun lihantuotanto, lentäminen ja yksityisautoilu saavat pahaa silmää, Netflix-bingetys ja jatkuva tsättäily ovat vain modernia kätevyyttä. Todellisuudessa ICT-sektori tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentoliikenne, ja jos puhelimista poistettaisiin HD-kamerat, se laskisi Euroopan dataliikenteen päästöjä 40%. Viimeiset 20 vuotta teknologiaa on kehitetty teknologia eikä ympäristö edellä ja meidät on koukutettu internetiin - mitä nyt tehdään? Kari Hiekkanen on tutkija ja research fellow Aalto yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hänen erikoisalaansa on ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologia-alan energiankulutus.
12 Marras 202133min
Miten itseohjautuvat autot liittyvät kestävään kehitykseen?
Tekoäly ei ole liikenteessä vain cool tech-juttu, vaan olennainen osa kestävää kehitystä. Itseohjautuvat autot voivat tehdä liikkumisesta turvallisempaa, ekologisempaa ja myös tasa-arvoisempaa, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen. Tekniset härpäkkeet eivät silti ratkaise kaikkea - eikä ole tarkoituskaan. Mitä ongelmia paikkadata sitten ratkaisee? Miten kestävämpää tulevaisuutta suunnitellaan? Laura Ruotsalainen on tietojenkäsittelytieteen professori, joka työskentelee Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa. Hänen erikoisalaansa on spatiotemporaalinen data-analyysi kestävyystieteessä.
29 Loka 202134min
Hyvä tekoäly on epävarma, mutta miten sellainen tehdään?
Epävarmuus on ihmiselle itsestäänselvyys, mutta tekoäly ei tajua, mitä se ei tajua, ellei sitä sille erikseen opeteta. Tekoäly oppii huonommin kuin 7-kuukautinen vauva, mutta voittaa ihmisen shakissa. Se tunnistaa kuvista eri koirarodut mutta lumenluonti on sille liian vaativaa. Mitä tekoälyltä on siis realistista odottaa? Kun tekoäly on datan ja tekijänsä peili, kenen maailmankuvaa tekoäly edustaa vuonna 2021? Arno Solin on Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen koneoppimisen apulaisprofessori, jonka erikoisalaa on todennäköisyyspohjainen koneoppiminen. Hän työskentelee myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa.
15 Loka 202131min
Elämä on monimutkaista, matematiikka ei
Kun tilastotieteilijä Pauliina Ilmoselta otettiin neuvolan ohjeistuksesta matikankirjat pois 3-vuotiaana, hän sai valtavan raivokohtauksen. Neljä vuosikymmentä myöhemmin matematiikka on hänestä edelleen parasta ja paljon helpompaa ja selkeämpää kuin elämä. Epäonnistuminen on kuitenkin uusien matemaattisten teorioiden luomisessa jatkuvaa. Miten kukaan jaksaa painia saman matemaattisen ongelman kanssa jopa kahdeksan vuotta? Pauliina Ilmonen on tilastotieteen professori Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Hän on tutkinut muun muassa virusten ja syöpien leviämistä, matriiseja ja moniulotteista ääriarvoteoriaa.
1 Loka 202133min
Onko tavallisia aivoja olemassa?
Aivoja kuvattiin jo sata vuotta sitten, yhdellä ainokaisella elektrodilla. Nykyisin signaalia saadaan 306 kanavasta samaan aikaan. Käppyröitä ja dataa siis tulee, mutta haaste onkin kysymyksenasettelussa, sanoo aivotutkija Hanna Renvall. Mitä aivoista pitäisi mitata ja miten, jotta löydettäisiin syy persoonallisuudelle, rakkaudelle tai huumorintajulle? Hanna Renvall on insinööri ja neurologi, joka on yrittänyt huijata ollessaan aivotutkimuksessa koehenkilönä. Renvallilla on translationaalisen aivokuvantamisen yhteisprofessuuri Aalto-yliopistossa ja HUS:issa, ja hän tutkii muun muassa aivoinfarktipotilaiden kielellisiä häiriöitä ja muistisairauksia.
17 Syys 202126min
