#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?

#6: Ei kannata ruveta seivvaamaan! Vieläkö Savossa viännettään?

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Jaksot(50)

#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa

#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa

Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

16 Loka 47min

#49: Millaisia käsityksiä itäsuomalaisilla on luokan ja tilanteisen vaihtelun suhteesta?

#49: Millaisia käsityksiä itäsuomalaisilla on luokan ja tilanteisen vaihtelun suhteesta?

KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan?  Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.

18 Syys 27min

#48: Miuta, miuva ja muut miut - Ylen massakyselyn antia tutkimassa

#48: Miuta, miuva ja muut miut - Ylen massakyselyn antia tutkimassa

Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat?  Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.

28 Elo 28min

#47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotolla

#47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotolla

Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä.  Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.

19 Kesä 36min

Kieli ja yhteiskuntaluokka – suomenruotsalaisten käsityksiä luokkasidonnaisista kielenilmiöistä

Kieli ja yhteiskuntaluokka – suomenruotsalaisten käsityksiä luokkasidonnaisista kielenilmiöistä

Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.

7 Touko 27min

#45: Puhekielen muutos kielenkäyttäjien käsityksissä ja populaarimusiikin lyriikoissa

#45: Puhekielen muutos kielenkäyttäjien käsityksissä ja populaarimusiikin lyriikoissa

Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.

27 Maalis 34min

#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteet

#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteet

Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.

13 Helmi 37min

#43: s-ääntämys suomalaisen koulutusjärjestelmän rattaissa - miksi normiriemu valtasi meidät?

#43: s-ääntämys suomalaisen koulutusjärjestelmän rattaissa - miksi normiriemu valtasi meidät?

Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa.  1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.

12 Joulu 202441min

Suosittua kategoriassa Tiede

utelias-mieli
rss-mita-tulisi-tietaa
rss-poliisin-mieli
tiedekulma-podcast
docemilia
rss-lihavuudesta-podcast
rss-duodecim-lehti
mielipaivakirja
rss-kipinoita-podcast
rss-ilmasto-kriisissa
rss-ylistys-elaimille
rss-ammamafia
rss-politiikasta-podcast
rss-tiedetta-vai-tarinaa
rss-mental-race
rss-murremyytin-murtajat
rss-lapsuuden-rakentajat-podcast