Tuomas Malinen faktakaaviot - markka vai liittovaltio? #neuvottelija 24
Jaksokuvaus
Jakso on kuvattu 17.6.2020 Tuomas Malisen pidemmän haastattelun (#neuvottelija 25) yhteydessä. Se kannattaa katsoa YouTubessa kuvioiden vuoksi. Tuomas Malinen, GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Sami Miettinen saivat haasteen #neuvottelija -kanavan ehdotuksena Toni Vuoriselta esittää Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) kirjan skenaarioiden keskeiset viestit. Näitä ovat mm. 1) kelluvien kansallisten valuuttojen korkojen yleisesti erittäin yhteneväinen taso. Myös markan korkotaso oli käytännössä sama kuin maailmanvaluuttojen ja kellumiskaudellaan 1992-1996 Ruotsin korkoja alempi. Korkotaso myös laski tuolloin samalla kun markan ulkoinen arvo kasvoi eli markka revalvoitui kauden loppua kohti mennessä 2) kelluvat kansalliset valuutat ovat kansantaloutensa varoventtiileitä ja vastasyklisiä stabilisaattoreita. Ylikansallinen valuutta kuten euro rikkoo nämä stabilisaattorit, joten tuolloin kansallisvaltion tulee tukeutua sisäisiin sopimuksiin kuten kiky-tyyppisiin sisäisiin devalvointeihin taantumatilanteissa 3) USA:n osavaltioiden velkatasot ovat yleensä 10-20% bkt:sta kun EU:n maiden velkatasot ovat usein yli vakaussopimuksen 60% tason. Tämän tason ylitettyään dollaria käyttävä Puerto Rico ajautui velkajärjestelyyn, jota USA:n no bail out – säännön mukaan ei tuettu velan yhteisvastuullistamisella 4) USA:n liittovaltion, osavaltioiden ja maakuntien kokonaisveroaste on yhteensä alle 30% kun EU:ssa kokonaisveroasteet ovat 35-45%. EU:n verotyyppiset maksut ovat kuitenkin nettona korkeintaan 1% ja voivat Unkarin ja Bulgarian tapauksessa olla nettosaamisia noin 4% bkt-tasolla 5) EU:n suunnitteilla oleva 750 miljardin euron tukipaketti korottaa EU-maiden veroastetta kohti USA:n liittovaltion tasoa. Ongelmana on erittäin korkealla tasolla olevat velkatasot ja verotasot, jotka eivät vaikuttaisi kestävän useiden prosenttien bkt-tasolisäyksiä #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena