Miksi musiikki tekee hyvää aivoille?
Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä. Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja miten sitä käytetään kuntoutuksessa? Entä miten aivotutkija määrittelee musikaalisuuden? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
1 Tammi 30min
Kuka ymmärtää matemaatikkoa?
Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten. Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä? Jaksossa selviää myös, voiko 1+1 olla 0. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
17 Joulu 202429min
Miksi rikoksesta seuraa rangaistus?
Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta? Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin suhtautuu? Entä millä tavoilla rikoslaki ohjaa arkea ja arvojamme? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
4 Joulu 202434min
Miksi diginatiiveiksi kutsutut sukupolvet eivät ole täynnä tekoälytaitureita?
Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin? Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka tutkii tekoälyn yhteiskunnallista puolta ja erityisesti sitä, mitä tekoälystä ja teknologiasta opetetaan kouluissa. Kun aiheelle ei ole omaa, kaikille yhteistä oppiainetta, miten pidetään huoli, että jokainen oppilas saa jonkinlaiset digitaidot? Voisiko opettajien työtaakkaa helpottaa tekoälyllä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
20 Marras 202432min
Miksi eri maissa suositellaan syömään eri tavoin raskausaikana?
Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti. Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän kuukautta. Missä vaiheessa vanhempien ruokavalio ja elintavat alkavat vaikuttaa tulevaan lapseen? Miksi isän elintapojen vaikutus sivuutettiin pitkään, vaikka vauvan geenit tulevat puoliksi molemmilta biologisilta vanhemmilta? Entä miksi ravitsemussuositukset herättävät niin suuria tunteita? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
6 Marras 202435min
Miten Yhdysvallat sai alkunsa – ja mitä tekemistä alkuperäiskansoilla oli asian kanssa?
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin. Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson on tutkinut 30 vuotta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, erityisesti lakotoja. Mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun 2020-luvulla elävä lakota äänestää presidentinvaaleissa? Entä mihin tutkijan mielestä kannattaisi keskittyä polarisaation sijaan, jos haluaa ymmärtää nyky-Yhdysvaltoja ja vaaleja? Jaksossa alkuperäiskansasta käytetään myös sanaa intiaani, joka on edelleen Yhdysvalloissa käytössä, esimerkiksi monien kansojen aktivistiliikkeiden ja reservaattien nimissä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
23 Loka 202434min
Milloin työstä tuli niin väsyttävää?
Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millaiset muutokset työssä ovat lisänneet väsymistä? Entä millä tavalla Suomen sotakorvaukset liittyvät työn tehostamiseen? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
9 Loka 202435min
Mitä linnut paljastavat ilmastonmuutoksesta?
Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
25 Syys 202433min
