83. Hailuodon Hietaniemessä pauhaa meri suoraan sydämeen

Yllätyslöytö Hailuodon Hietaniemi! Ajoimme mutkaista soratietä kohti merenrantaa, tietämättä mitä löytäisimme. Tie oli mutkainen, kivenmurikat murjoivat autonpohjaa, joten oli ajettava varovasti tietämättä minne päätyisimme. Jäkäläkankaiden kumpareet, suota ja metsää, mustikanvarpuja ja lisää metsää.
Punaisia pikku rakennuksia ilmestyi vihdoin maisemaan. Olimme valinneet sen tien, joka mielestämme johti jonnekin, ja se oli tämä paikka. Tämä satumainen hiekkainen merenranta, kaislikot, kivet, hiekat, aaltojen soiskiminen, meren ulappa jonnekin Ruotsin puolelle. Merestä nostettu merimerkki rannan tuntumassa. Pooki se oli minun mielestäni, mutta ei kuulemma ollut oikeasti. Näin kertoi ystävällinen koiran kanssa liikkunut pariskunta Porista. He olivat Hietaniemessä lähipiirin kalastajamökissä.
Mökkien omistukset lienevät aika kiinnostavia, mutta ehkäpä hailuotolaisilla on niihin kotikenttäetu. Kohtuullistakin, että vuosisatoja paikalla olleet omistavat edes kalastajakämpän.