Johtaminen ei voi olla esitys. Sanojen ja tekojen täytyy kohdata.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, kiekkoasiantuntija, johtamisvalmentaja Lasse Kukkosen kanssa johtamisesta. Kukkonen on tehnyt mittavan uran ammattijääkiekkoilijana ja toimi vuoteen 2020 asti SM-liigajoukkue Oulun Kärppien kapteenina. Mukana keskustelemassa myös kärppäfani, lukiolainen Jenna Tervo. Lasse on urallaan antanut itsestään paljon ja näkyvästi kannustanut muita. Hänet nähdään erinomaisena joukkuepelaajana, jolla on loistava pelikäsitys sekä halu kehittyä. Samat seikat ovat oleellisia myös johtamisessa. Sitoutumisen tason aistii ja näkee sanattomasta viestinnästä parhaiten eikä sitä voi oikein muutoin hyvin mitatakaan. Silloin kun luottamus ja ilmapiiri ovat oikeasti aitoja, myös tulos hoitaa itse itsensä. Joukkuepeleissä yleisö aistii joukkueen pelaajien intohimon ja innostuksen. Toki huonoja päiviä on kaikilla, mutta pääsääntöisesti on tärkeää muistaa, että mahdollisuuksia onnistua on joka päivä. On hyvä valmistautua miten itse mahdollisesti luontaisesti reagoi niin, että se ei ole yhteisölle hyväksi. Joskus välittävä tekeminen on toki myös asioihin puuttumista. Oleellista silloin miten asioihin puuttumisen tekee: toista alaspäin painaen vai kannustavasti. Täydellisyyttä ei ole ja siksi on tärkeä hyväksyä omat virheensä. Käytännössä esimerkiksi niin, että johtaja sanoo tiimille omasta toiminnastaan, että ”reagointi oli huono/tunne meni liian pitkälle/sanoin ja käyttäydyin väärin”. On tärkeää ymmärtää, että toisia ei voi eikä kannatakaan yrittää muuttaa. Vain omaa ajattelua ja omaa käyttäytymistä voi muuttaa, joka sitten toivottavasti inspiroi ja rohkaisee muitakin muuttumiseen ja itsensä kehittämiseen. Tärkeää myös tukea toisten innostumista eli myötäinnostua. Se korostuu etenkin nuorten kanssa. Huonostakin ideasta voi tulla hyvä - joko iso tai pieni hyvä. Nuoret sanoittavat taitavasti asioita. Johtaminen on mahdollisuuksien avaamista, rohkaisemista, vierellä kulkemista. Johtajan täytyy olla valmis antaa ihmisten loistaa, mutta olla valmis kantamaan vastuu tuloksesta, myös huonosta sellaisesta eli olla valmis suojaamaan muita silloin, jos tulos on huono. Johtamisessa tärkeä miettiä kuinka paljon määrittää itseään tuloksen kautta ja kuinka sinut on oman käytöksensä ja itsensä kanssa. Jos on sinut itsensä kanssa, niin silloin pystyy olemaan sinut myös huonojen tulosten kanssa. Ja toisaalta, milloin tulos on huono - jos on vaikkapa omalla toimialallaan toiseksi paras? Johtajalle on tärkeää, että ihmiset luottavat häneen, mutta myös johtajan täytyy luottaa työntekijöihin ja kertoa avoimesti esimerkiksi omasta kehittymistarpeestaan. Omaa kehittymisen tavoitetta voi myös sanoittaa ja kertoa työntekijöille. Tällöin on helpompi saada myös palautetta itselleen ja toki palautetta voi myös pyytää. Keskusteluyhteys on tärkeä olla, sillä se varmistaa myös sitä, että työntekijät kertovat negatiivisista asioista, sillä jos he eivät osaa sanoa, niin johtajan käytös jatkuu huonona tai työntekijät lähtevät. Johtajan täytyy saada mahdollisimman paljon tietoa ryhmästä, jotta voidaan korjata asioita. Johtaminen ei voi olla esitys. Sanojen ja tekojen täytyy kohdata. Täytyy laittaa itsenä aidosti likoon eli astua ensin itse epämukavuusalueelle, jos haluaa muidenkin sen tekevän. Kohtaaminen antaa voimaa myös harmituksen keskellä ja siksi kannustaminen vie aina jokaista eteenpäin. Johtajana on tärkeä olla kiinnostunut itsensä kehittämisestä ja olla oma itsensä. Jokaisella on oma tapa johtaa ja se on erilainen kuin toisen johtajan. Ihmisestä vaistotaan esittäminen. Usein yrityksissä tärkeyslistalla on ensimmäisenä esim. tulos ja sitten tuote ja sitten vasta tulee ihmisten hyvä olo. Usein puhutaan kyllä ihmisistä ja työhyvinvoinnin tärkeydestä, mutta käyttäydytäänkö ja toimitaanko oikeasti niin? Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn