Dokumentti: Isoviha – historian julma menneisyys

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721.

– ”Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista”, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.

Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raa’asti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.

Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.

Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.

Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.

Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, ”Isoviha - historian julma menneisyys”, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se