Johtajuus on kasvumatka

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, kouluttaja, KTM Tapu Holttisen kanssa johtamisesta. Hyvä kysymys koronan aiheuttaman poikkeustilanteen keskellä on: pitääkö johtamisen olla erilaista poikkeusoloissa? Tärkeää on toki aina pyrkiä johtamaan hyvin, olipa poikkeustilanne tai ei. Johtamisessa olennaista on yksilöllisyyden huomioiminen. Tiimiä johdetaan yksilöiden kautta. Jokainen on yksilö ja siksi on tärkeää, että esimies saadessaan uuden johdettavan kysyykin: millaista johtamista juuri sinä tarvitset; millainen johdettava sinä olet? Suoraan ei toki voida yleistää, että ”nuoret haluavat tällaista”, vaan heilläkin on monenlaisia, yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Ja niitä on tärkeä johtajan kartoittaa, jotta oppii tuntemaan työntekijänsä. Liian usein kiire jättää vähemmän tilaa arvostavalle kohtaamiselle eli sille, että ollaan aidosti kiinnostuneita, kuunnellaan vastauksia ja ollaan läsnä. Etätyöskentely voi entisestään vaikeuttaa läsnäolemista, kun tunteet ja ilmeet eivät niin selkeästi välity yhteydenpidossa. Läsnäolossa oleellista on, että luodaan tunne siitä, että johtajaan saa olla yhteydessä ja johtaja saavutettavissa. Lisäksi hyvä käydä läpi pelisäännöt siitä miten eri etävälineillä toimitaan. Tärkeä kuitenkin muistaa, että kasvokkaiset tapaamiset luovat läsnäololle usein paremmat edellytykset. Tärkeä toki myös keskustella siitä millaiselle etätyöskentely tuntuu ja mahdollistaa erilaisia tapoja kohtaamiseen. Palautteen saaminen ja antaminen on tärkeää etenkin nuorille. Palautetyö koetaankin usein haastavana; myös positiivisen palautteen antaminen. Se on kuitenkin tärkeää tehdä, sillä juuri palautteen antaminen kertoo, että yksilö on havaittu ja tullut nähdyksi. Palautteenannolle voi laittaa vaikkapa kalenterimerkinnän ”muista kiittää”, jotta se varmasti tulee tehtyä. Tärkeää on myös tietää, että mitä palaute itse kullekin tarkoittaa. Joku näkee sen niin, että täytyy olla todella isosti onnistunut ennen kuin sitä annetaan. Kuitenkin on ehkä parempi antaa palautetta ennemmin liikaa kuin liian vähän, vaikka toki palautetta ei tule antaa vain palautteen antamisen takia. Toki myös johtaja tarvitsee palautetta. Johtajuus itsessään on kasvumatka ja joka päivä voi olla piirun verran paremmin. Johtaja tarvitsee kuitenkin palautetta, jotta kasvu johtajana on mahdollista. Samalla johtajalle syntyy paremmin ymmärrys siitä, millaista johtamista ihmiset tarvitsevat. Oppimiskyky ja uteliaisuus ovat keinoja ylläpitää omaa työelämämarkkina-arvoa. Siksi oppimisen mahdollistaminen onkin tärkeää ja sillä on suuri motivaatioperusta nuorille. Tällöin työhön löytyy paremmin myös merkityksellisyyden tunne. Oman jutun löytyminen on tärkeää ja sen eteen ollaan valmiita tekemään isojakin ratkaisuja, jotta merkityksellinen työ löytyy. Merkityksellisyys kantaa myös tylsempien työpäivien yli. Merkityksellisyys syntyy usein vaikuttamisen mahdollisuudesta, joten siksikin on tärkeä ottaa mukaan mahdollisimman moneen. Toki merkityksellisyyttä tuo myös hyvän tekeminen esimerkiksi yhteiskuntavastuulliseen toimintaan osallistumalla. Koronatyyppisessä poikkeustilanteessa johtajan on oleellista miettiä: toivon vaaliminen ja muutoskyvykkyyden lisääminen. Positiivisten uutisten esiintuominen on tärkeää ja hyvän näkeminen pienemmissäkin asioissa kuin normaalisti. Voidaan ottaa esimerkiksi hyvien uutisten kierrokset palavereissa. Arvojohtaminen korostuu nykyhetkessä erityisesti. Tällöin tunnejohtamisen osaaminen on tärkeää. Jokaisen on oleellista miettiä millaisen tunnetilan vie mukanaan, kun osallistuu palavereihin ja toimii työelämässä. On tärkeää kantaa vastuu itsestä ja omasta hyvinvoinnista, mutta kantaa vastuu myös siitä millaisia tunteita tuo erilaisiin tilanteisiin tai millä taivalla aidosti, kiireettömästi on läsnä toiselle ihmiselle. Teksti: Mirva Leppälä