KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen
OlympiaCast26 Apr 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Mari Holopainen ja Mikko Ollikainen

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa.

Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa

Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa.

Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen.

- Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.

Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.

- Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.

Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.

- Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.

RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.

- Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.

Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi

Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.

Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.

- Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon.

Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen.

Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin.

- Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo.

Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen.

- Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen.

Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?

Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen

Avsnitt(100)

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Onko tulevaisuudessa talviurheilua? Entä ketä urheilu enää kiinnostaa? Muun muassa näitä teemoja pohditaan Urheilun tulevaisuus -erikoisjaksossa, jossa heittäydytään kilpaurheilun maailmaan tulevaisuuden tutkimuksen valossa. Keskustelemassa Petri Tapio Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Filip Saxén. Jakso on tehty yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa. Hosteina toimivat Mari Lohisalo ja Susanna Sokka.

1 Juni 202340min

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista? Vastauksia tähän kysymykseen etsitään tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan kanssa OlympiaCastin erikoisjaksossa, joka on tuotettu yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa.

12 Apr 202341min

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on taas tutkittu hiljattain julkaistulla LIITU-tutkimuksella. Tulosten mukaan liikkuminen vähenee, ja joka viides kokee sen tarpeettomaksi tai turhaksi. OlympiaCastissa asiaa puivat Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen sekä liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

5 Apr 202353min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua? Ville Skinnari (sd.) ja Karoliina Kähönen (liik.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on huippu-urheilun edistäminen.

24 Mars 202326min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa? Entä miten seuratoimintaa tulisi tukea? Henrik Dettmann (rkp, sit.), Riikka Pakarinen (kesk.) ja Mika Poutala (kd.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on seuratoiminta sekä lasten ja nuorten liikunta.

23 Mars 202331min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa? Miten liikkumattomuuden kriisi ratkaistaan? Veronika Honkasalo (vas.) ja Shawn Huff (vihr.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on liike ja liikunnallinen elämäntapa.

22 Mars 202330min

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastissa sukelletaan kahden tunnetun suomalaisurheilijan kasvutarinoihin, kun Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen avaavat matkaansa huippu-urheilijaksi. Matka maailman huipulle oli pitkä ja itsensä joutui laittamaan likoon monella tavalla ennen kuin menestystä alkoi tulla. - Se on aika vaativa prosessi monella tapaa, mutta ehkä tänä päivänä meillä on myös paremmat valmiudet urheiluakatemioiden ja muiden kautta saada tukea siihen kasvuvaiheeseen. Se kokonaisuus siinä ympärillä, että pystyt urheilijana elämään, sen rakentaminen vaatii paljon. Oma aktiivisuus ja halu viedä asioita eteenpäin - toki siinä valmennuksellisesti oman valmentajan ja koko sen toimintaympäristön kanssa, on aika keskeistä. Ei voi jäädä odottamaan, että jotkut asiat järjestyy. Jos saisi mennä ajassa taaksepäin ja palata sinne nuoruusvuosiin, niin kyllä tiettyjä asioita tietysti olisin jo aktiivisemmin hoitanut kuntoon, että olisi ollut se huippu-urheilija jo tekemisen tasolta aikaisemmassa vaiheessa, Heikkinen toteaa. - Uskon, että me ollaan Matin kanssa kuitenkin sitä sukupolvea vielä, joka on joutunut aika lailla kantapään kautta ottamaan myös asioista itse selvää ja tekemään. Omien huippu-urheiluvuosien aikana olen ollut itse itselleni matkatoimisto, ampumavalmentaja ja välillä hieroja-fysioterapeuttikin pahimmassa tapauksessa, on pitänyt itse huolehtia hirveästi asioista, jatkaa Mäkäräinen. Nuoren urheilijan kasvutarinassa lukiovuodet ovat tärkeitä monessa suhteessa. Vuodet ovat urheilijana kehittymisen aikaa, mutta myös itsenäistymisen ja aikuistumisen aikaa. Myös Mäkäräinen ja Heikkinen muistavat vuodet merkityksellisinä niin uran, kuin muunkin elämän kannalta. - Isoin muutos oli siinä, kun kotoa muutti urheilulukioon. Kyllä ne vuodet kasvatti ihmisenä niin paljon ja sitä, että oppii ottamaan sitä vastuuta sekä koulusta että arjen asioista; syömisestä, ruoanlaitosta ja kaikesta tästä, ja sitten se urheilu vielä siinä lisänä. Ilman niitä kavereita siinä ympärillä, joilla oli se sama elämäntilanne, niin varmasti olisi ollut vielä vaikeampaa. Kyllä mä uskon, että siinä se vertaistuki oli ihan hirveän tärkeää niinä vuosina, kuvaa Mäkäräinen. - Nuo ovat semmoisia ikävuosia kuitenkin, että ne harjoitusvasteet ovat todella valtavia. Kun jotakin asiaa alettiin harjoituskauden keväällä käynnistyessä harjoittamaan, niin ne askeleet kohti syksyä ja talvea oli tosi valtavia, että sinänsä hienoa aikaa, että ne ominaisuudet tarttui ja oltiin tosi onnekkaita, että meillä oli semmoinen valmentaja, joka meillä osasi teettää niitä asioita, Heikkinen jatkaa. Mäkäräinen kannustaa myös pitkäjänteisyyteen ja muistuttaa, että urheilijaksi kehittyminen on nuoruusvuosina yksilöllistä. - Ne on myös sillä tavalla haastavia, että siellä kuitenkin vielä kehitytään niin ihmisenä kuin urheilijanakin. Toiset kehittyy vähän eri aikaan, eri vuosina. Voit olla tosi menestyksekäs, kun olet 16-17-vuotias ja olet vähän niin kuin askeleen edellä muita ja sitten seuraavana vuonna ne kaverit vasta ottaa sen kehitysaskeleen ja tulee rinnalle - tai jopa ohi. Siellä voi helposti tulla ajatus, että no eikö tässä nyt ole tehnyt asioita oikein ja alkaa epäilemään omaa tekemistä ja olemista. Pitäisi muistaa, että sitten kun päästään niiden vuosien yli sinne parikymppiseksi, niin sitten alkaa vasta näkymään ehkä ne voimasuhteet oikealla tavalla.

16 Mars 202238min

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

OlympiaCastin viimeisen Road to Beijing -jakson vieraana on Jere Lehtinen. Lehtinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkoilijoista, joka on uransa jälkeen toiminut Suomen maajoukkueen GM:n roolissa. Jere Lehtinen on monen tason jääkiekkolegenda – erityisen muistijäljen hän on jättänyt espoolaisiin, dallasilaisiin ja maajoukkueen kautta suomalaisiin jääkiekon ystäviin. Lehtinen on Stanley Cupin, maailmanmestaruuden ja Torinon olympiahopean myötä lähimmäs Kolmen kullan kerhoa päässyt suomalainen jääkiekkoilija. - En osaa sitä harmitella. Enemmän näen sen positiivisena, että olen saanut olla mukana kaikissa noissa ja on ollut mahdollisuus siihen. Olen saanut uralta niin paljon, etten voi sanoa sen harmittavan, myös kolme olympiapronssia voittanut Lehtinen kääntää OlympiaCastin vieraana. Saavutuksia on paljon muitakin pelaajana – ja lisää on tullut GM:n roolissa Suomen maajoukkueessa. Scoutin roolin kautta Leijoniin tullut Lehtinen seurasi GM:n roolissa Jari Kurria syksyllä 2014, ja meriittilistalle on kertynyt muun muassa maailmanmestaruus 2019. Lehtinen on nähnyt myös läheltä nuorten huippupelaajien sukupolven laajan vyöryn kohti NHL:ää. - Aleksander Barkov, Sebastian Aho, Miro Heiskanen ja todella monet muut – olen saanut nähdä heidän sisääntulonsa A-maajoukkueeseen. Siisteintä tässä työssä on ollut se, että melkein joka vuosi joku nuori pelaaja on noussut paperiemme ulkopuolelta kevään MM-kisoihin. Se antaa kivaa buustia itsellekin tähän työhön, kun näkee näiden lahjakkaiden pelaajien nousua huipulle, Lehtinen painottaa. Pelaajana Lehtinen pelasi viidet olympialaiset saavuttaen neljä mitalia. Pekingissä 2022 olympiamitalit ratkotaan ilman NHL-pelaajia – tilanne, josta Lehtisellä on myös omakohtaista kokemusta Lillehammerista 1994. Vaikka Lehtinen pelasi neljät ”NHL-olympialaiset”, hänelle kaikkein mieleenpainuvin olympiakokemus on nimenomaan Lillehammerin turnaus, jonne joukkueet koottiin Euroopassa pelanneista pelaajista. - Euroopassa pelaaville pelaajille tämä on upea mahdollisuus. Meillä on paljon kärkipelaajia eri joukkueissa, ja moni heistä pystyisi pelaamaan myös NHL:ssä. Se on myös huokunut pelaajista; siellä on vahvaa positiivisuutta ja halua lähteä tavoittelemaan menestystä Pekingiin, Lehtinen myhäilee avaten jaksossa myös, miksi Lillehammer 1994 on hänen mieleenpainuvin olympiakokemuksensa kaikista. Lehtinen on todellinen olympiakonkari. Lillehammerista 1994 käynnistyi Pekingissä jatkuva putki, jonka aikana Lehtinen on ollut jossain roolissa mukana kaikissa talviolympialaisissa.

1 Feb 202253min

Populärt inom Sport

tutto-balutto
viaplay-f1-podcast
under-isen
killradet
sillypodden
fotbollsmorgon
rss-viva-fotboll
tuttosvenskan
rss-rule-britannia
nhl-podden-med-bjurman-och-ekeliw
sportbladets-premier-league-podd
rss-tv4-hockey-podden
hockeypuls
lundh
hockeymorgon-2
hunden-katten-glassen-en-blavit-podcast
shl-podden
when-we-were-kings
sportbladet-allsvenskan
rss-halfway-house