Hopeful Globe: The Ateneo Wild: Citizen Science for Urban Biodiversity Conservation
Turun yliopisto24 Juli 2023

Hopeful Globe: The Ateneo Wild: Citizen Science for Urban Biodiversity Conservation

Urban green spaces, wildlife and biodiversity provide critical ecological as well as significant psycho-social services. However, rapid urban development has made these more fragmented, limited and even endangered. In this episode, Pilvi Posio from the University of Turku discusses the importance of urban biodiversity conservation and its promotion through citizen science with assistant professor Abigail Favis from The Ateneo de Manila University in the Philippines. Ateneo de Manila University is located beside a busy thoroughfare and surrounded by commercial and residential areas. It is part of one of the last remaining green corridors in Quezon City, Metro Manila. Its sprawling campus, with around 16 hectares of forested areas and around 27 hectares of open fields and green spaces, is a safe refuge for urban wildlife. Abigail introduces the project Ateneo Wild, which aims to engage community members in biodiversity conservation in this campus area through awareness-building and joint activities. Pilvi Posio is a senior researcher at the university of Turku in a project Finnish-ASEAN Academic Platform for Sustainable Development, run by the Finnish University Network for Asian Studies https://www.asianet.fi/projects/ Abigail Favis is an assistant professor at the Department of Environmental Science and currently the Program Manager for Campus Sustainability at the Ateneo Institute of Sustainability. Transcript of the episode can be found here: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe Learn more about The Ateneo Wild: The Ateneo Wild: Urban Biodiversity Conservation at the Ateneo de Manila University https://www.ateneo.edu/features/2019/07/23/ateneo-wild-urban-biodiversity-conservation-ateneo-de-manila-university Arete Quick Think: The Ateneo Wild https://www.youtube.com/watch?v=hvSCe2NYJlQ Joint The Ateneo Wild social media community: Instagram: https://www.instagram.com/theateneowild/ FB: https://www.facebook.com/theateneowild/

Avsnitt(500)

Humanisti vastaa. Osa 30. Pitääkö suomen kielestä olla huolissaan, Heidi Salmi?

Humanisti vastaa. Osa 30. Pitääkö suomen kielestä olla huolissaan, Heidi Salmi?

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

16 Dec 202539min

Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta syksyn aikana?

Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta syksyn aikana?

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin neljännen kauden syksyn päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

15 Dec 202526min

Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 6. Velvoitevarastointi – ei mikään pölyinen reliikki

Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 6. Velvoitevarastointi – ei mikään pölyinen reliikki

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

12 Dec 202529min

Vau, mikä vaikutus!: Voiko tieteen avoimuus edistää vaikuttavuutta?

Vau, mikä vaikutus!: Voiko tieteen avoimuus edistää vaikuttavuutta?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Juuso Repo INVEST-lippulaivasta. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimen tieteen välisestä yhteydestä ja tieteen avaamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

1 Dec 202525min

Lääkekehitykset lokikirjat. Jakso 5. Podcast-unelmia: yliopistokampukselle kohoaa lääkeyrityksen tutkimuskeskus

Lääkekehitykset lokikirjat. Jakso 5. Podcast-unelmia: yliopistokampukselle kohoaa lääkeyrityksen tutkimuskeskus

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

27 Nov 202539min

LATUA! -podcastsarja. Osa 3: Generatiivisen tekoälyn käyttö oppimisessa

LATUA! -podcastsarja. Osa 3: Generatiivisen tekoälyn käyttö oppimisessa

LATUA! -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan generatiivisen tekoälyn käytöstä oppimisessa. Aiheesta keskustelemassa on kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikari, joka on myös aktiivinen toimija opiskelijajärjestöissä. Generatiivista tekoälyä lähestytään niin oppimisen, opiskelun kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmista. Luovikari peräänkuuluttaa tekoälyn hämmästelyä ja eettisesti kestävien toimintamallien kehittämistä opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Mm. riittävän selkeillä ohjeistuksilla edistetään turvallista oppimisympäristöä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä sortuvansa vahingossa vilpiksi luokiteltavaan toimintaan. Podcast on suositeltavaa kuunneltavaa opettajille, opiskelijoille ja hallinnossa työskenteleville. Kuuntele LATUA! osa 3 podcast Turun yliopiston podcasteissa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

20 Nov 202523min

Statistiikan aalloilla: Tilastollinen oppiminen

Statistiikan aalloilla: Tilastollinen oppiminen

Tilastollinen oppiminen voidaan määritellä menetelmäkokonaisuudeksi, jolla voidaan mallintaa ja ymmärtää monimutkaisia aineistoja. Käytännössä tämä tarkoittaa monesti perinteisten tilastollisten menetelmien päivittämistä kohti modernimpia, mahdollisimman yleistettäviä oppivia malleja. Tilastollinen oppiminen on saanut paljon vaikutteita tietojenkäsittelytieteestä ja varsinkin koneoppimisesta; monesti tilastollista oppimista ja koneoppimista saatetaankin käyttää lähes synonyymeinä toisilleen. Tässä Statistiikan aallossa tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo mm. tilastollisen oppimisen historiasta, eri mallinnusmuodoista, sekä harhan ja varianssin välisen suhteen tärkeydestä.

19 Nov 202535min

Humanisti vastaa. Osa 29. Mihin haluat vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, Jukka Sarjala?

Humanisti vastaa. Osa 29. Mihin haluat vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, Jukka Sarjala?

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

18 Nov 202538min

Populärt inom Utbildning

rss-bara-en-till-om-missbruk-medberoende-2
historiepodden-se
det-skaver
alska-oss
harrisons-dramatiska-historia
rss-sjalsligt-avkladd
nu-blir-det-historia
johannes-hansen-podcast
allt-du-velat-veta
not-fanny-anymore
roda-vita-rosen
sektledare
sa-in-i-sjalen
rss-max-tant-med-max-villman
polisutbildningspodden
rikatillsammans-om-privatekonomi-rikedom-i-livet
rss-om-vi-ska-vara-arliga
sektpodden
kungar-och-krig
rss-relationsrevolutionen