EKP Sääntömuutokset | Antti Ronkainen Vesa Vihriälä | Neuvottelija 111

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen käyvät läpi sen, mitä euroalueen finanssipoliittisista säännöistä on jäljellä. Lähtökohta on tylynpuoleinen: 60 prosentin velkaraja ei ole pitänyt jäsenmaita kurissa pitkään aikaan, ja kolmen prosentin alijäämäsääntö epäonnistui molemmilla puolilla — ennaltaehkäisevä käsi ei estänyt ylivelkaantumista, ja korjaava käsi johti eurokriisissä liian kireään finanssipolitiikkaan ja itse aiheutettuun taantumaan 2011–2012. Molemmat pitävät todennäköisenä, että numeroarvot säilyvät ja väljeneminen tapahtuu tulkinnan kautta — Vihriälän mukaan huonompi vaihtoehto, koska silloin on vaikea vetää rajaa hyvän ja huonon käyttäytymisen välille. Jakso käy läpi myös EKP:n mandaatin tosiasiallisen laajenemisen valtioiden viime käden lainoittajaksi, EU-tuomioistuimen vetämän 50 prosentin rajan kansallisen keskuspankin ostoille, ja kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi jos jokin kansallinen keskuspankki päätyisi negatiiviselle omalle pääomalle — pääomitussopimusta ei ole, ja EU-tuomioistuin on katsonut negatiivisen pääoman sallituksi. Lopuksi puhutaan Target 2 -saldoista, jotka Ronkaisen mukaan ovat epäluottamuksen mittari eivätkä velkaa, sekä siitä, kumpi euroalueen kestävyyden ehto lopulta täyttyy: valtioiden velkajärjestelymekanismi vai keskitetty finanssipoliittinen päätöksenteko. Ruotsin osallistuminen elpymisrahastoon viittaa Vihriälän mukaan siihen, että fiskaalinen integraatio etenee EU:n eikä euroalueen kontekstissa.

00:00 Vieraina Vesa Vihriälä ja Antti Ronkainen

01:46 Säännöt kirjoitettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa

04:02 Saksan perustuslaillinen velkajarru

06:11 Koronakriisissä vakaussopimus vain jätettiin pois käytöstä

07:38 EKP muuttui luovan uudelleentulkinnan kautta

09:22 EKP:stä tuli valtioiden viime käden lainoittaja

11:14 Voisiko EKP olla osa velkasääntöä

13:02 Onko pääoma-avain kuollut

14:24 Markkinahinnoittelu vaatimuksena

15:46 Miksi Vihriälä pitää omaa ehdotustaan nyt tarpeettomana

17:23 Onko eurojärjestelmän veloissa yhteisvastuu

19:17 QE on jo heikko muoto helikopterirahaa

21:25 Voiko yhteinen rahapolitiikka jatkua siinä tilanteessa

23:46 Target 2 -saldot ja Hans-Werner Sinn

25:57 Entä jos positiivisen saldon maa eroaisi

28:09 Seteliliikkeen tuotot ja negatiivinen korkotaso

29:36 Tarvitaanko no bailout -säännöstö ja alaskirjausmekanismi

31:08 Yhteistoimintalausekkeet ja pienet askeleet

33:06 Yhdysvaltain no bailout -periaate vertailukohtana

34:44 Osavaltiovelka ja liittovaltiovelka eri asioina

37:19 Miksi vakausmekanismista ei tehty tarpeeksi suurta

38:40 Fiskaalidominanssi ja Italian korot

40:36 Eteneekö integraatio EU:n vai euroalueen kontekstissa

42:58 Miksi perussopimuksia tuskin avataan

43:51 Loppusanat