4.12.2019 Toni Laaksonen: Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten...

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

16 Dec 39min

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin neljännen kauden syksyn päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

15 Dec 26min

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

12 Dec 29min

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Juuso Repo INVEST-lippulaivasta. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimen tieteen välisestä yhteydestä ja tieteen avaamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

1 Dec 25min

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

27 Nov 39min

LATUA! -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan generatiivisen tekoälyn käytöstä oppimisessa. Aiheesta keskustelemassa on kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikari, joka on myös aktiivinen toimija opiskelijajärjestöissä. Generatiivista tekoälyä lähestytään niin oppimisen, opiskelun kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmista. Luovikari peräänkuuluttaa tekoälyn hämmästelyä ja eettisesti kestävien toimintamallien kehittämistä opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Mm. riittävän selkeillä ohjeistuksilla edistetään turvallista oppimisympäristöä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä sortuvansa vahingossa vilpiksi luokiteltavaan toimintaan. Podcast on suositeltavaa kuunneltavaa opettajille, opiskelijoille ja hallinnossa työskenteleville. Kuuntele LATUA! osa 3 podcast Turun yliopiston podcasteissa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

20 Nov 23min

Tilastollinen oppiminen voidaan määritellä menetelmäkokonaisuudeksi, jolla voidaan mallintaa ja ymmärtää monimutkaisia aineistoja. Käytännössä tämä tarkoittaa monesti perinteisten tilastollisten menetelmien päivittämistä kohti modernimpia, mahdollisimman yleistettäviä oppivia malleja. Tilastollinen oppiminen on saanut paljon vaikutteita tietojenkäsittelytieteestä ja varsinkin koneoppimisesta; monesti tilastollista oppimista ja koneoppimista saatetaankin käyttää lähes synonyymeinä toisilleen. Tässä Statistiikan aallossa tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo mm. tilastollisen oppimisen historiasta, eri mallinnusmuodoista, sekä harhan ja varianssin välisen suhteen tärkeydestä.

19 Nov 35min

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

18 Nov 38min