Valtion eläkerahasto ja 5 systeemikriisin alkua Timo Löyttyniemi #neuvottelija 211

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos 🧐Liity #neuvottelija platinum sisäpiiriin https://www.youtube.com/@samimiettinen/join