Metsäpodcast 3: Miten metsäsektori sopeutuu muutoksiin? (Jakob Donner-Amnell, Niklas von Weymarn)

BIOSin Metsä -podcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob Donner-Amnell, yhteiskuntatieteelliseen metsäsektorin tutkimukseen ja metsäsektorin kehityksen ennakointiin erikoistunut tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Niklas von Weymarn, Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja. Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa? Molemmat keskustelijat painottivat siirtymää kohti korkeamman jalostusarvon tuotantoa: Metsämateriaalia ei voi käyttää enempää, vaan arvonlisän täytyy perustua tehokkaampaan raaka-aineen käyttöön ja korkeampaan arvonlisään. Ei siitä ole kyse, että pakkausten tai wc-paperin tarve häviää, mutta niiden osuus alan arvosta saattaa käytön tehostuessa pienentyä, ja pitempään hiiltä sitovien tuotteiden osuus kasvaa. -Jakob Donner-Amnell Nyt ollaan aika lähellä sitä enimmäismäärää, mitä metsästä voi ottaa puuta, eli nyt pitäisi seuraavat kymmenen vuotta yrittää nostaa puun jalostamisesta saatavaa arvonlisää. Puuta ei riitä kaikkien fossiilipohjaisten energiatuotteiden korvaamiseen, mutta ei sitä myöskään riitä kaikkien muovien tai tekstiilituotteidenkaan korvaamiseen. Puu on hyvin rajallinen raaka-aine ja kyse on siitä, miten Suomi löytää ne käyttökohteet, joissa puupohjaisen tuotannon kilpailukyky on oikeasti olemassa. Suomessa olisi mietittävä miten arvonnousu tietystä määrästä puuta saadaan taas kasvu-uralle. -Niklas von Weymarn Metsäteollisuuden rakennemuutokseen kohti uusia korkeamman lisäarvon tuotteita on panostettu viime vuosikymmeninä vahvasti, mutta panostus ei ole tuottanut tulosta. Aasian sellumarkkinan nopea kasvu on johtanut metsäteollisuuden tuotannon painopisteen siirtymiseen (entistä) alhaisemman jalostusarvon tuotantoon, kuten kartonkiin ja selluun. Metsäteollisuus on tavallaan suuruutensa vanki. Kun päätuotteiden liikevaihto on miljardeja, niin siihen kokoluokkaan pääseminen ei ole helppoa uusilla tuotteilla. Hyvä esimerkki on ligniini, joka on molekyylinä monitahoinen. Muoviteollisuus lähtee nykyisellään yhdestä molekyylistä liikkeelle, eikä niin vain taivu uuteen maailmaan. -Niklas von Weymarn Keskustelijat näkivät nykyisellään hyvin kannattavan sellu- ja kartonkituotannon näkymät riskialttiina. Kysyntä ei ehkä jatkossa enää kasva, tuotantoa voi siirtyä Aasiaan. Myös ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kiristyminen vaikuttaa keskeisesti toimintaympäristöön. Pidän aivan selvänä että hiilensidonnasta ja päästöjen välttämisestä tulee viiden tai alle kymmenen vuoden sisällä merkittävää liiketoimintaa niin metsänomistajalle kuin teollisuudellekin. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä iso kysymys kuin ilmasto, eikä tätäkään voi ohittaa maailman metsävarannon käytössä. -Jakob Donner-Amnell Keskustelijat myös painottavat metsien käytön suunnittelua tieteelliseltä pohjalta. Meidän pitää varmistua siitä, että puuraaka-aineen käyttö on kestävällä pohjalla, ymmärryksen pitää pohjata faktaan ja toimenpiteet pitää suunnitella yhdessä tiedeyhteisön kanssa. Huomiota tulisi yrittää kohdistaa puupohjaisista fyysisistä tuotteista rinnalle rakennettaviin palveluihin ja muun muassa digitalisaation synnyttämiin mahdollisuuksiin. -Niklas von Weymarn