Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla.

Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt.

Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa.

Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla.

Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(233)

Voimanaisia Suomesta: Riina Tanskanen –sarjakuvataiteilija, joka julistaa tyttöyden ilosanomaa

Voimanaisia Suomesta: Riina Tanskanen –sarjakuvataiteilija, joka julistaa tyttöyden ilosanomaa

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat n...

21 Loka 202230min

Voimanaisia Suomesta: Fadumo Dayib – lukutaidottomasta pakolaisesta presidenttiehdokkaaksi

Voimanaisia Suomesta: Fadumo Dayib – lukutaidottomasta pakolaisesta presidenttiehdokkaaksi

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haave...

14 Loka 202231min

Voimanaisia Suomesta: Linda-Maria Raninen – Rap-tähti ja syrjäytyneiden puolestapuhuja

Voimanaisia Suomesta: Linda-Maria Raninen – Rap-tähti ja syrjäytyneiden puolestapuhuja

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Ny...

7 Loka 202227min

Voimanaisia Suomesta: Elisabeth Rehn – politiikan huipulta sotatantereille

Voimanaisia Suomesta: Elisabeth Rehn – politiikan huipulta sotatantereille

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäis...

30 Syys 202231min

Voimanaisia Suomesta: Papananaama – ammattina sosiaalinen media

Voimanaisia Suomesta: Papananaama – ammattina sosiaalinen media

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Si...

23 Syys 202226min

Voimanaisia Suomesta: Milja Köpsi – hanttihommista teknologiavaikuttajaksi

Voimanaisia Suomesta: Milja Köpsi – hanttihommista teknologiavaikuttajaksi

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti ...

16 Syys 202227min

Vaalit 2022: Viikko vaaleihin

Vaalit 2022: Viikko vaaleihin

Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen ma...

8 Syys 202239min

Dokumentti: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö

Dokumentti: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyv...

26 Elo 202230min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
siita-on-vaikea-puhua
kaksi-aitia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
i-dont-like-mondays
uutiscast
joku-tietaa-jotain-2
antin-palautepalvelu
poks
kolme-kaannekohtaa
mamma-mia
aikalisa
sita
yopuolen-tarinoita-2
rss-murhan-anatomia
rss-nikotellen
meidan-pitais-puhua
lahko
rss-palmujen-varjoissa
loukussa