Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat:Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempiGabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kuntaAnn-Sofie Kunell, opettaja, VästeråsKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202127min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempiFanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professoriJohanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202134min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi Louise Hallin, psykoterapeutti Jari Sinkkonen, lasten psykiatriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202139min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempiAnnika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeriLi Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeriPhilip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202137min

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut ”kauden nopeet mokat”, eli mokatykitystä luvassa! Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä. I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension? Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista. Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20216min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu