Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokunasoili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

19 Maalis 202155min

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla. Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999. soili.huokuna@sverigesradio.se merja.laitinen@sverigesradio.se

12 Maalis 202155min

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202117min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202113min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202118min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202115min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202121min

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. - Olin varmaan tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen. Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

14 Helmi 202143min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu