Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Sukellus Itämereen 1: Heikko potilas

Sukellus Itämereen 1: Heikko potilas

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maataloudesta mereen valuvat lannoiteet sekä ilmastonmuutokset ovat suurin syy päänsärkyyn. Itämerta kutsutaankin heikoksi potilaaksi, tosin se on parantumaan päin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Heikko potilas-osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 2: Miksi Itämeri kukkii?

Sukellus Itämereen 2: Miksi Itämeri kukkii?

Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Miksi Itämeri kukkii?-osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Monikielistä arkea 10: Greatest hits vol. 1 eli kauden päätösjakso

Monikielistä arkea 10: Greatest hits vol. 1 eli kauden päätösjakso

Juontajat Hanna & Hanna nostavat esiin kauden parhaat palat ja pohtivat, mitä kaikkea he ovat oppineet ohjelman aikana. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. finska@sverigesradio.se

1 Kesä 202038min

Monikielistä arkea 9: Ulkopuolisena omassa kodissaan – puolisoiden vuoro kertoa

Monikielistä arkea 9: Ulkopuolisena omassa kodissaan – puolisoiden vuoro kertoa

Miltä tuntuu, kun ei ymmärrä oman lapsensa puhetta? Entä miten onnistuvat vierailut puolison vanhempien luona, kun yhteistä kieltä ei ole? Hannat ovat kutsuneet studioonsa kaksi ruotsalaista isää, jotka kertovat monikielisestä vanhemmuudesta sen toisen vanhemman näkökulmasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina David Johnn ja Johan Helttunen. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

25 Touko 202031min

Ont i gurkan 1: Kanelipullaa ja gurkkua

Ont i gurkan 1: Kanelipullaa ja gurkkua

Anni ja Pamela tarttuvat ruotsalais-suomalaisten kielimokien klassikoihin. Nyt näet etsitään kestäviä työkaluja, kasvisläheisiä diagnooseja ja käydään napakoilla leivonnaisilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 1: Kanelbullar och gurka Anni och Pamela tar sig an sverigefinländarnas mest klassiska språkgrodor. Vi söker efter hållbara verktyg, lär oss om växtbaserade diagnoser och smakar på en och annan örfil. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Ont i gurkan 2: Lastenhoitosanastoa

Ont i gurkan 2: Lastenhoitosanastoa

Ruotsalais-suomalaisia kielimokia sattuu juuri siellä missä ei pitäisi. Tässä jaksossa käydään läpi kyseenalaisia lastenhoitovihjeitä ja kuullaan muun muassa intohimoisesta museokäynnistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 2: Ordförråd för barnskötsel Sverigefinska språkgrodor dyker oftast upp då de absolut inte borde det. I det här avsnittet går vi igenom en något suspekt beskrivning av ordet barnvakt. Vi får också höra om ett passionerat museibesök. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Ont i gurkan 3: Ota rennosti

Ont i gurkan 3: Ota rennosti

Ruotsalais-suomalaisiin kielimokiin pystyvät niin lapset kuin aikuiset. Tässä jaksossa punastutaan pääsiäisostoksilla ja vieraillaan rennossa puhelinvaihteessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 3: Ta det lugnt Både barn och vuxna kan säga tokiga saker ibland. I det här avsnittet rodnar vi i butiken i jakten på påskägg och kopplar av i telefonväxeln. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Ont i gurkan 4: Vyönalaisia

Ont i gurkan 4: Vyönalaisia

Ruotsalais-suomalaiset mokat laskeutuvat tällä kertaa riman alle. Anni ja Pamela ovat saaneet kuuntelijoilta erikoisen mehukkaita tarinoita muun muassa moninäkökulmaisista työpresentaatioista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 4: Under bältet Den här gången sänker vi ribban för de sverigefinska språkgrodorna. Anni och Pamela har fått extra saftiga historier från lyssnarna, bland annat om arbetspresentationer. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
siita-on-vaikea-puhua
i-dont-like-mondays
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
ootsa-kuullut-tasta-2
meidan-pitais-puhua
rss-nikotellen
rss-palmujen-varjoissa
terapeuttiville-qa
loukussa