Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201915min

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201925min

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sisuradion Poismuuttajat –sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ”Kotona Ruotsissa” ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan neljännessä osassa ”Paluumuuttajat” tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan kolmannessa osassa ”Silminnäkijät” ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan ensimmäisessä osassa ”Lähtö” mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu. Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin. Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Dokumentin on tehnyt: Lotta HoppuTuotantovuosi: 2018 Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

26 Joulu 201836min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
sita
aikalisa
poks
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
mamma-mia
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
lahko
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa