Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.

Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.

Maria Rautpalo

Maria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.

– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.

Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.

Jääkiekko meni kaiken edellä

Tero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.

Tero Tuomarila

Tero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.

– Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.

Suurperheen uranainen

Uuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.

Teija Kaarre


Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat:Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempiGabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kuntaAnn-Sofie Kunell, opettaja, VästeråsKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202127min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempiFanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professoriJohanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202134min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi Louise Hallin, psykoterapeutti Jari Sinkkonen, lasten psykiatriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202139min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempiAnnika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeriLi Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeriPhilip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202137min

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut ”kauden nopeet mokat”, eli mokatykitystä luvassa! Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä. I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension? Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista. Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20216min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
siita-on-vaikea-puhua
i-dont-like-mondays
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-nikotellen
rss-palmujen-varjoissa
terapeuttiville-qa
murha-joka-tapahtui-2