Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.

Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.

Maria Rautpalo

Maria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.

– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.

Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.

Jääkiekko meni kaiken edellä

Tero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.

Tero Tuomarila

Tero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.

– Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.

Suurperheen uranainen

Uuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.

Teija Kaarre


Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat: Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies. Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat: Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija. Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi. Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat: Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
siita-on-vaikea-puhua
i-dont-like-mondays
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
ootsa-kuullut-tasta-2
meidan-pitais-puhua
rss-nikotellen
rss-palmujen-varjoissa
terapeuttiville-qa
loukussa