Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.

Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.

Maria Rautpalo

Maria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.

– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.

Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.

Jääkiekko meni kaiken edellä

Tero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.

Tero Tuomarila

Tero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.

– Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.

Suurperheen uranainen

Uuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.

Teija Kaarre


Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Ont i gurkan 5:  Itsetunto kohdallaan

Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 5: Bra självkänsla Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

18 Touko 202032min

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Juan Havana, P3. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

11 Touko 202036min

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Mervi Müller. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

4 Touko 202034min

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

27 Huhti 202030min

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

20 Huhti 202034min

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

13 Huhti 202036min

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

6 Huhti 202033min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
terapeuttiville-qa
murha-joka-tapahtui-2
rss-palmujen-varjoissa
rss-nikotellen