Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.

Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.

Maria Rautpalo

Maria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.

– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.

Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.

Jääkiekko meni kaiken edellä

Tero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.

Tero Tuomarila

Tero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.

– Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.

Suurperheen uranainen

Uuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.

Teija Kaarre


Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201915min

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201925min

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sisuradion Poismuuttajat –sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ”Kotona Ruotsissa” ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan neljännessä osassa ”Paluumuuttajat” tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan kolmannessa osassa ”Silminnäkijät” ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan ensimmäisessä osassa ”Lähtö” mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu. Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin. Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Dokumentin on tehnyt: Lotta HoppuTuotantovuosi: 2018 Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

26 Joulu 201836min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa