Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee Kristiina Lönnrothin kanssa alkoholismista ja miten alkoholin väärinkäyttö dominoi perhedynamiikkaa sekä vaikuttaa perheen arkeen. Kristiina Lönnroth on työskennellyt vuosia alkoholistien läheisten sekä naisalkoholistien tukitoiminnan parissa. Hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia alkoholiriippuvaisuudesta. Hän kasvoi perheessä, jossa isä joi. Kristiina puolestaan alkoi lukioikäisenä käyttää runsaasti alkoholia kuten monet muutkin hänen koulukavereistaan. Riippuvaisuus oli riistäytyä käsistä, kunnes Kristiina 24-vuotiaana oivalsi, että alkoholinkäyttö oli lopetettava."Luulin, että juon pahaan olooni ja että alkoholi helpottaa. Sitten tajusin, että olen juomisessa kiinni ja alkoi pelottaa, että minusta tulee viisikymppinen kaappijuoppo. Minun on pakko lopettaa."Kristiina LönnrothKristiina Lönnroth kertoo myös, että mikäli ei olisi ajoissa päässyt alkoholiriippuvaisuudestaan eroon, se olisi saattanut viedä häneltä hengen. Hän sai apua raitistuneilta henkilöiltä kuin myös riippuvaisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta.Kristiina Lönnroth on tukiryhmätyössään nähnyt, mitkä tekijät vaikuttavat hyvään lopputulokseen ja raitistumiseen. Mitään pikavoittoja ei ole olemassa, vaan raitistuminen on monivaiheinen prosessi. Tukiryhmissä pitää käydä säännöllisesti, vertaistukea kannattaa pyytää toisilta raitistuneilta. Terapeutin, papin tai jonkun muun luotettavan henkilön puoleen on hyvä kääntyä, jos on tarve purkaa tunnekuormaansa, Lönnroth luettelee. Hän korostaa myös perheen antaman tuen merkitystä."Olen nähnyt tosi paljon toipuneita alkoholisteja. Apua saa, kun sitä hakee, ja vertaistukiryhmiä löytyy."Kristiina LönnrothRuotsissa toimii suomenkielisiä AA-ryhmiä (Anonyymit alkoholistit) muun muassa Södertäljessä sekä Göteborgissa. Netistä löytyy runsaasti muita suomenkielisiä alkoholistien sekä alkoholistien omaisten tukiryhmiä.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.Virpi Inkeri, tuottajavirpi.inkeri@sverigesradio.se

18 Marras 202235min

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee syömishäiriöistä Kristiina Katajikon kanssa. Kristiina sairastui 16-vuotiaana anoreksiaan ja sen jälkeen sairaus muuttui bulimiaksi, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Kristiina Katajikko muutti lukion jälkeen Ruotsiin ja taisteli täällä yksin sairauttaan vastaan, kunnes pääsi lopulta toimivaan ja pitkään terapiaan. Ennen sitä syömishäiriö ohjasi hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti hetki hetkeltä. Syömishäiriöistä parantumiseen meni häneltä kymmenen vuotta."Syömishäiriö on pahojen ajatusten kehä. Se että kaikki ajatukset, kaikki voimat, kaikki energia menee syömisen ja syömättömyyden ajattelemiseen."Kristiina KatajikkoKristiina Katajikko on lukenut vuosikymmenten jälkeen nuoruusvuosiensa päiväkirjojaan ja kertoo, että kirjoituksista paistaa läpi itseinho. Hän piilotteli syömishäiriötään ja piti sitä omana ongelmanaan, josta ei halunnut kertoa kenellekään. Hän eli kaksoiselämää ikään kuin sairautta ei olisi ollut olemassakaan.Kristiina Katajikko haluaa omalla kertomuksellaan viestiä, että syömishäiriöstä voi parantua. Itselleen hän on vihainen siitä, että antoi sairaudelle niin monta vuotta nuoruudestaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.Virpi Inkeri, tuottajavirpi.inkeri@sverigesradio.se

11 Marras 202238min

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle.Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoiselämää, meikkasi kouluun, mutta pyyhki meikit pois ennen kotiintuloa. Ei-uskovaisten kaverien kohtalo alkoi myös mietityttää. Vanhoillislestadiolaisten oppien mukaan Silkan ystävät joutuisivat kadotukseen elintapojensa takia. Tämä oli Silkan mielestä kovin epäreilua. Hänen eroamisensa vanhoillislestadiolaisuudesta tapahtui pikkuhiljaa yläasteen aikana. Eroon liittyi paljon tuskaa ja epäilyä."Se mitä on jäänyt lapsuudesta on kuolemanpelko. Jos menee sinne yliajatteluun ja rupeaa miettimään kuolemaa. Se on ehkä se ainoa missä miettii, voiko se olla totta sittenkin, se mitä ne opetti."SilkaVenla kasvoi pienessä kylässä, jossa liki kaikki kuuluivat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut muita samaan uskonliikkeeseen kuuluvia. Siellä Venla sai uusia, ei-uskovaisia ystäviä. Venlan irtiotot liittyivät ensin ulkonäköön ja ehostamiseen. Meikkaaminen on vanhoillislestadiolaisuuden mukaan syntiä. Venla meikkasi, ja se herätti paheksuntaa.Kun Venla oli tehnyt päätöksensä erota vanhoillislestadiolaisuudesta, hänen vanhempansa yrittävät yhä saada hänet mukaan seuroihin eli lestadiolaisten tapaamisiin.Venlalle vanhoillislestadiolaisuudesta eroaminen ei ole jättänyt traumoja, hän on päässyt niistä eroon. "Vaikka eroaminen voi tuntua siinä tilanteessa raskaalta päätökseltä, mutta kun siitä pääsee eroon, niin se on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon enemmän antavaa kuin ottavaa"VenlaUskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea. Yhdistys tiedottaa ongelmista, joita esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä ja mitä tapahtuu ihmiselle, joka irtaantuu tiiviistä yhteisöistä. Yhdistys toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset puuttuisivat hengellisen väkivallan ilmiöihin. Henkilölle on väkivaltainen kokemus joutua tiiviin yhteisön ulkopuolelle sulkemaksi, sanoo Vakila. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää perheensä, sukunsa ja ystävänsä. Tällä voi taas olla vakavia seurauksia kuten mielen- tai fyysisen terveyden menettäminen tai syrjäytyminen, jos ei pysty esimerkiksi jatkamaan työskentelyä tai opiskeluja. Kaikille kokemus ei ole yhtä traumaattinen ja parhaimmassa tapauksessa taas uskonnollisesta yhteisöstä eronnut saa vertaistukea jopa omalta perheeltään, kertoo Vakila. Esimerkiksi vanhollislestadiolaisilla on usein hyvin suurikokoisia perheitä ja on yleistä, että sisaruksista useampi irtaantuu vanhoillislestadiolaisuudesta. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.Virpi Inkeri, tuottajavirpi.inkeri@sverigesradio.se

4 Marras 202254min

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa.”Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella.”Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori”Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. ”Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvosRoolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko ”Släpp storebrorskomplex – vi måste lära oss mer om Finland” (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko ”Tack för Nato-hjälpen – storebror Finland” (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana.”Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän.”Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittajavirpi.inkeri@sverigesradio.se

28 Loka 202240min

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. 24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.”Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee”, Tanskanen kertoo.Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

21 Loka 202230min

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Fadumo Dayib tuli Suomeen 19-vuotiaana pakolaisena sisällissodan runtelemasta Somaliasta vuonna 1991. Hän ei lapsena saanut käydä koulua ja oppi lukemaan vasta 14-vuotiaana.Suomeen tultuaan Fadumo Dayib opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ja on sen jälkeen tehnyt kaksi maisterintutkintoa Suomessa ja yhden Harvardin yliopistossa. Parhaillaan Dayib tekee väitöskirjaa ja työskentelee Helsingin yliopistossa.Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaisista naispoliitikoista. Hän on ollut ehdokkaana Somalian presidentinvaaleissa 2010-luvulla ja uskoo yhä nousevansa kerran Somalian presidentiksi.Naisten terveydenhuoltoa useissa maissa kehittänyt Dayib tunnetaan myös silpomisen eli tyttöjen ympärileikkaamisen äänekkäänä vastustajana.Suomessa Dayib on puhunut maahanmuuttajataustaisten nuorten puolesta ja nostanut esiin syrjintää ja rasismia.”Tärkein asia, jonka haluaisin muuttaa, on tyttöjen ja naisten koulutus, että kaikki voisivat saada koulutusta. Kun nainen on saavuttanut kaksi asiaa, koulutuksen ja taloudellisen emansipaation, hän on vapaa”, Fadumo Dayib sanoo.

14 Loka 202231min

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes.Ohjelmassa Linda-Maria Raninen kertoo myös suhteestaan Solvallan murhaajana tunnettuun Janne Raniseen.Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

7 Loka 202227min

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota."Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

30 Syys 202231min