Ihan homo juttu 2: Trans, queer ja muut termit
Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tässä jaksossa Laura ja Maiju tapaavat Tukholmasta kotoisin olevan rap-artistin Mandy Richin. Mandy on kertonut transsukupuolisuudestaan ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana, ja musiikissaan hän sanoittaa omia kokemuksiaan. Mandy kertoo, mitä hänen mielestään ihmisten pitäisi ajatella, kun he tapaavat uusia ihmisiä. Lisäksi hän puhuu siitä, miltä väärinsukupuolittaminen tuntuu. Väärinsukupuolittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään sukupuoleltaan sellaisena, mitä hän ei ole. Hän ei silloin tule nähdyksi omana itsenään. Lauralla ja Maijulla menee välillä sormi suuhun heidän pohtiessaan koukeroisia hbtqi-termejä. Entä kuka on queer – ja mitä se oikestaan edes tarkoittaa? Lisäksi Maiju kertoo hinttaritarinan, jonka Laura on kuullut varmaan jo ainakin sata kertaa. Laura puolestaan puhuu marsuista. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: RFSL (2021). Begreppsordlista. Seta (2021). Sateenkaarisanasto. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (23.9.2021). Intersukupuolinen keho. TGEU (2014). Sweden: Trans man who gave birth registered as ‘father’. Toimittajat:Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seLaura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se Teknikko: Jacob Gustafsson Loppumiksaus: Girilal Baars
30 Syys 202137min
Ihan homo juttu 1: Kaapista ulos!
Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sarjan juontajat, Maiju ja Laura, kertovat omat ikimuistoisimmat kaapistatulotarinansa ja keskustelevat silloisesta tunteiden mylläkästä. Lisäksi omat kaapistatulotarinansa jakavat 32-vuotias Juri Skånesta sekä 19-vuotias Isaac Göteborgista. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi kaapista pitää tulla miljoonia kertoja, miten vähemmistöstressi näkyy arkipäivässä – ja kysytään, kuka täällä oikein hyväksyy ja kenet. Entä kuka on heteron näköinen, Maiju vai Laura? Ja kuka asuisi marsun kanssa, jos lapset saisivat päättää? Se selviää tässä jaksossa! Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality. Jaskari, O. (2020). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Master’s thesis. University of Helsinki, Faculty of medicine. Seta (2021). Sateenkaarisanasto. Sveriges Radio (2020). Psykologen Hanna Wallesteen om minoritetsstress Toimittajat:Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seLaura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se Teknikko & loppumiksaus: Girilal Baars
30 Syys 202137min
Kipupiste: Lapsuudessa koettu trauma
Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Timo Järpeskog on terapeutti, joka on aikuisena läpikäynyt oman traumaterapian. Järpeskog uskoo, että hänen lapsuudessa kokemansa trauma perustuu paljolti hänen suomalaiseen taustaansa. Oppilaat ja opettajat kiusasivat, haukkuivat finnjäveliksi ja vähättelivät. Hän joutui kokemaan myös fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Yksinäisyys, arvottomuuden sekä ulkopuolisuuden tunne siivittävät ihan kaikkea. "Heräsin yhtenä aamuna ja kroppa ei liikkunut mihinkään, tuntui ihan kuin minulla olisi ollut sellainen musta paino päällä. Olin silloin 11-vuotias." Timo Järpeskogin lapsuuteen ja nuoruuteen mahtuu lukuisia painajaismaisia muistoja, jotka vaikuttivat pitkälle aikuisikään. Hänen oli vaikea päästää ketään lähelleen ja luottamusta muihin ei ollut. Käytyään läpi oman traumaterapiansa, hän on pääsyt eroon lapsuudessa kokemastaan traumasta. Timo Järpeskog työskentelee nykyisin terapeuttina. Hän antaa neuvoksi hakea apua traumaperäisiin oireisiin, jos:- pelkäät- kroppasi on jatkuvasti jännityksessä- pahoja muistoja tulee mieleen ilman että haluaa, eikä niitä saa pois mielestä. Tässä Kipupiste-ohjelmassa on kuvauksia, jotka saattavat herättää kuuntelijassa ikäviä tunteita. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. TuottajaVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se
24 Syys 202146min
Kipupiste: Aikuisiän ystävyys
Nuoruusiän kaverisuhteisiin pesiytyneet ikävät muistot saattavat tulla mieleen, kun yrittää solmia uusia tuttavuuksia aikuisena. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kun Ina Niiniketo muutti 21-vuotiaana Helsingistä Tukholmaan miehensä kanssa, hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa yksin, vailla ystäviä, parisuhteestaan huolimatta. Eveliina Suominen taas tunsi ennen Ruotsiin muuttoaan poikkeavansa sinkkuna kaveriporukastaan, jossa usea oli perheen perustamisvaiheessa. Molemmat ovat tehneet harppauksen tuntemattomaan ja solmineet uusia ystävyyssuhteita aikuisena. Ina Niinisalo perusti kuusi vuotta sitten Tukholman Suomitytöt -Facebook-ryhmän luodakseen yhteisön, jossa uusia kaverisuhteita voi syntyä. Eveliina Suominen on ryhmän jäsen ja löytänyt sen kautta ystäviä. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. TuottajaVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigeradio.se
17 Syys 202146min
Kipupiste: Väkivalta lähisuhteessa
"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Länsi-Ruotsissa asuva Jaana muutti kahden vuoden seurustelun jälkeen yhteen partnerinsa kanssa. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien, mies kontrolloi alinomaa soittamalla, milloin Jaana tulee kotiin, ja rajoitti Jaanan menoa ystävien ja jopa lasten kanssa. Sitten alkoivat tönimiset, lyöminen ja muut väkivaltaiset teot. Väkivalta muutti suhteen edetessä muotoaan. Mikä johti lopulta siihen, että Jaana päätti jättää miehen, joka pahoinpiteli häntä, ja mikä auttoi Jaanaa rakentamaan elämäänsä ja luottamusta muihin ihmisiin uudelleen? Jaanan nimi on muutettu. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Tarvitsetko apua tai tukea? Kvinnofridslinjeniin voi soittaa nimettömänä, eikä siitä tule merkintää puhelinlaskuun. Uhrin lisäksi soittaja voi olla myös huolestunut läheinen. Kvinnofridslinjenin numero on 020 50 50 50. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se
10 Syys 202135min
Kipupiste: Avioero
Jannica Niklasson erosi miehestään kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt hänellä on selkeämmät rajat ja prioriteetit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Syksyn ensimmäisessä jaksossa juontaja, terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jannica Niklassonin, jonka kanssa hän keskustelee erosta, lasten tukemisesta eroprosessin keskellä ja siitä, mitä hyvää ero lopuksi toi Jannican elämään. "Kaikki oli tosi täydellistä, mutta elin jonkun toisen unelmaa. Mulla oli sellainen tyhjyyden tunne. Näyttää todella hienolta, mutta minulla ei ole sisällä mitään", Jannica Niklasson kertoo hetkestä, kun hän vietti 30-vuotisjuhliaan rivitalossa, hyvännäköisen miehen vaimona ja kahden lapsen äitinä, ystävien ympäröimänä. Pari kuukautta myöhemmin pari erosi Jannican aloitteesta. Nyt hän elää omannäköisensä elämää. Tuottaja Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se
3 Syys 202148min
Kypäräpipot ja kodin orjat: Yhteenvedon aika – mitä opimme?
Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se
11 Touko 202114min
Kypäräpipot ja kodin orjat: Suomalainen etävanhempi ja ruotsalaiset vuoroviikot
Ruotsissa lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon, Suomessa vähän harvempi. Millaisia odotuksia isään ja äitiin kohdistuu ja mihin päätyvät lapset? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat:Angela Ahola, Ruotsissa asuva vanhempiTuomas Rajala, Suomessa asuva vanhempiJani Turunen, Södertörnin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden lehtoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se
11 Touko 202141min
