Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out
Finska Dokumentti23 Kesä 2016

Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä.

– Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.

Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta.

Muusikko Biniyam Schelling

Vedellä hiukset suoriksi

Schellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta.

– Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.

Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen:

– Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.

Suomalaisuuden dilemma

Biniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen.

– Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.

Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.

Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.

Muusikko Biniyam Schelling

– Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.

Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii

Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.

Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.

Muusikko Biniyam Schelling

Vaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi.

Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi.

– Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Ont i gurkan 5:  Itsetunto kohdallaan

Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 5: Bra självkänsla Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

18 Touko 202032min

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Juan Havana, P3. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

11 Touko 202036min

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Mervi Müller. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

4 Touko 202034min

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

27 Huhti 202030min

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

20 Huhti 202034min

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

13 Huhti 202036min

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

6 Huhti 202033min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
sita
aikalisa
poks
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
mamma-mia
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
lahko
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa