Mamut - Ali Jahangiri: Ihmisiä ärsyttää se, ettei enää ole selkeää suomalaisuutta
Finska Dokumentti23 Kesä 2016

Mamut - Ali Jahangiri: Ihmisiä ärsyttää se, ettei enää ole selkeää suomalaisuutta

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.

Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".

Koomikko Ali Jahangiri

Hän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa.

– Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.

Komiikkaa kipupisteissä

Lapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.

Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.

Koomikko Ali Jahangiri

Kosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä.

– Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.

Erilaisuuden edut ja taakka

Jahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen.

– Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.

Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:

Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.

Koomikko Ali Jahangiri

Erilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi.

– Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.

Kehitys on aina hyvästä

Mielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".

Koomikko Ali Jahangiri

Maailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.

Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä.

– He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.


Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

25 Elo 202324min

Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja

Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet:Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessäänRistomatti Ratia: Paha poikaJuha Tanttu: Armi Ratian maailmassaEsa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioitaMarianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architectureMuut lähteet:Ylen arkistomateriaaliLukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelitKäsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

16 Kesä 202336min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kymmenes osa: PaluumuuttajatMarga, Mirja ja Aatos sekä muutama muu Oxelösundin suomalaisista muuttavat takaisin Suomeen. Aatoksen muuttopäätös tulee järkytyksenä Mirjalle.Suomessa elämä lähtee hyvin käyntiin ja Marga löytää pian uusia kavereita ja tuntee yhtäkkiä olevansa kaikkien suosikki. Kaikki paluumuuttajatuttavat eivät kuitenkaan sopeudu uuteen ympäristöön yhtä hyvin.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenOrvo Kallunki: Hannu KiviahoMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Touko 202323min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Yhdeksäs osa: SyöksysynnytysRantaperkiöiden esikoinen tulla tupsahtaa maailmaan vauhdilla.Mirja ja Aatos haaveilevat oman talon rakentamisesta.Marga kipuilee yhä koulussa ja on murheissaan, kun ei pääse mukaan luokan ruotsalaistyttöjen ydinporukkaan.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Touko 202325min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo?

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo?

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 8 osa: Rantaperkiöille odotetaan esikoista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kahdeksas osa: Pitääkö hermo?Marga, Mirja ja Aatos osallistuvat Oxelösundin Suomiseuran järjestämiin pikkujoulujuhliin. Pikkujoulut eivät ole ihan Aatoksen makuun. Esikoisen odotus Rantaperkiöiden perheessä nostattaa hermot pintaan. Mirja menee ruotsin kielen kurssille, mutta on sitä mieltä, että hän oppii paremmin kieltä Margan aapisesta.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Touko 202323min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Seitsemäs osa: LähtökahvitMargan kesä on mennyt Suomessa kuolinvuoteella makaavaa mummia hoitaessa. Margaa vaivaa myös Soilin läsnäolo mummolassa. Kesän aikana Marga on unohtanut ruotsin kielen ja se haittaa, kun hän aloittaa syksyllä koulun Oxelösundissa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Touko 202324min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen." Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kuudes osa: Lauantain toivotutIsoäiti Suomessa on sairastunut ja Marga sekä Mirja lähtevät apuun Mänttään. Mummolaan ilmestyy myös "Se toinen" – äidin pikkusisko Soili. Margaa se ahdistaa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Touko 202324min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja!

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja!

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Toinen osa: Vai katkarapuja!Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin perhe pääsee Oxelösundiin, koska tiet Tukholmassa tuntuvat menevän vain ympyrää.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

14 Huhti 202323min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa