Vi minns coronaårets offer: Till minne av Matti Hiltunen

Yksinäisyyttä kokevan Rian tukiverkko jäi Suomeen. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. – Kun muutin Tukholmaan vuonna 2013, jätin perheeni ja kaikki kaverit Suomeen. Vaikka Ruotsissa olikin työ, uusi poikaystävä ja uusia kavereita, niin tuntui siltä, että jokin läheinen kontakti puuttui. Tunsin itseni tosi yksinäiseksi. Myöhemmin Ria Aintilan parisuhde päättyi ja 27-vuotiaana hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Yksinoloon hän ei ole vielä tottunut ja koronapandemia on supistanyt sosiaalisia kontakteja entisestään. – Se on sellainen paniikki. Tulen tosi hermostuneeksi, kun olen yksin. Haluaisin hirveän mielelläni tehdä ja jakaa aikaani toisen kanssa, Ria Aintila kertoo ohjelmassa. Terapeutti Pirita Jaaksi kehottaa ottamaan yksinäisyyden tunteen puheeksi esimerkiksi juuri terapeutin vastaanotolla. Sanoittaminen ja tunteen purkaminen rauhoittaa tilannetta. – Yksinäisyys nousee hyvin monessa terapeuttisessa keskustelussa hallitsevaksi teemaksi, ja siksi häpeää ja stigmaa sen ympäriltä pitää purkaa. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

5 Helmi 202134min

Hengittäminen ja huolipäiväkirja tehokkaita ahdistuksen nujertajia. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. – Pelko valtaa koko kehon, varpaista hiuksiin. Tuntuu siltä, että mä en selviä tästä, mitä mä olen tekemässä. Tulee kokonaisvaltainen tunne siitä, että vieras valta on hyökännyt kehoon ja keho on hälytystilassa, kuvailee johtamisen valmentaja ja kahden lapsen äiti Marika Nikkinen omaa ahdistustaan. Marika Nikkinen koki vuonna 2015 masennuksen ja työuupumuksen. Sen jälkeen oma lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen. Lisäksi Nikkisen äiti sairastui syöpään ja menehtyi. Ahdistus oli kovaa ja johti m.m. paniikkikohtauksiin. Nyt Marika Nikkinen kokee, että ahdistus kuitenkin kuuluu normaaliin elämään. – Kun on ollut paljon haasteita elämässä yhtä aikaa, niin ymmärtää, ettei elämä voi olla vain helppoa. Täytyy myös antaa itsensä olla niissä haastavissa tunteissa. Se ei ole helppoa, mutta se on normaalia. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. - Pitkäkestoinen stressi on usein ahdistuksen laukaisija, Pirita Jaaksi sanoo. - Ahdistusoireet ovat hyvin selkeitä merkkejä siitä, että kehollamme on meille jotain kerrottavaa. Ahdistuksen epämukavia tunteita voi kohdata esimerkiksi huolipäiväkirjan avulla, Pirita Jaaksi kertoo. Juontaja: Pirita Jaaksi Tuottaja: Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

29 Tammi 202140min

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. "Hopeaa tulee, Ruotsi kultaa, Suomi hopeaa, ja Saksa pronssia, mahtavaa!" Suomen Ylen selostaja hehkuttaa Sotjin olympialaisissa vuonna 2014. Ruotsin Charlotte Kalla on juuri kirinyt Suomen ohi voittoon naisten viestin loppumetreillä. Oikeastaan kukaan ei harmittele, että Ruotsi voittaa, vaan suomalaiset iloitsevat hopeastaan. Tässä ohjelmassa Torniolaaksossa kasvanut Charlotte Kalla kertoo, miltä tuntui ylittää maaliviiva tuona hetkenä, ja mikä sai hänet kirimään uskomattomalla tavalla voittoon. Ohjelmassa keskustelemme myös siitä, miten juuri jääkiekossa Suomen ja Ruotsin vastakkainasettelu on ollut niin kovaa. Koko Suomi sekosi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Suomalaiset juhlivat villisti Helsingin ja Tukholman kaduilla, ja Torniossa suomalaiset ajoivat autokulkueissa rajan yli Ruotsiin juhlimaan – ja ehkä myös ilkkumaan ruotsalaisille. Palaamme myös Ruotsin suuriin juhliin kesällä 1994, kun Ruotsin miehet voittivat jalkapallon MM-pronssia. Teddy Lucic oli alun perin ajatellut seuraavansa kisoja katsojan paikalta, mutta kesän aikana hänestä tulikin yksi pronssijoukkueen sankareista. Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

22 Tammi 202138min

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Hiihtäjä Juha Mieto opetti suomalaiset häviämään, ja tavallaan häviämistä harjoitellaan paljon enemmän kuin voittamista. Silti tiettyjen häviöiden hyväksyminen ja unohtaminen on vaikeaa. – Vieläkin tulee mieleen asioita, jotka ovat tapahtuneet 18 vuotta sitten. Tiettyjä asioita ei unohda koskaan, sanoo entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Erkka Petäjä. Petäjän mielestä häviämisen taito on tärkeä taito elämässä, myös urheilukenttien ulkopuolella. Jääkiekkoasiantuntija Risto Pakarinen on samaa mieltä. – Kun on kauan mukana, niin tulee sekä voittoja ja tappioita. Ne pitää kestää ja mennä eteenpäin. Häviämisestä ei tarvitse tykätä, mutta ei pitäisi ylistää huonoa häviämistä, sanoo Pakarinen. Ja joskus urheilijat pääsevät tappioista yli nopeammin kuin katsojat. Vuonna 2019 Suomi hävisi jääkiekon mm-finaalin karulla tavalla, kun Suomen jatkoaikamaali hylättiin tuomarin päätöksen jälkeen. Pelaajat keräsivät hanskansa ja itsensä ja jatkoivat pelaamista, katsojat manasivat tuomareita vielä pitkään. – Niin siinä taisi käydä, pelaajana on pakko ymmärtää sitä, että tuomarit kuuluvat tähän lajiin ja välillä heillekin sattuu virheitä. Oli se kuitenkin maaginen ilta kaiken kaikkiaan, sanoo jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski, joka oli joukkueen kapteeni. Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

15 Tammi 202139min

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä "Rollota rollota lakea myöten Torvesta sisällen – lakeisesta pihallen! Lauloi eräs akka savulle." Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja. Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä. Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa. Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält. Toimittaja Kirsi Blomberg. Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

25 Joulu 202055min

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Juhlaohjelmassamme kuullaan Väinö Linnan ja Ragnar Lassinantin keskustelu vuodelta 1962 sekä tuoreet Panu Rajalan ja Yrjö Varpion haastattelut, kumpikin Linna-asiantuntijoita. Mukana myös ruotsinsuomalaisten lukijoiden mietteitä Linnasta. Väinö Linna onnistui muuttamaan suomalaisten näkemystä jatkosodasta romaanillaan Tuntematon sotilas, arvioi Linnan muistelmateoksen Päivä on tehnyt kierroksensa toimittanut kirjailija ja tutkija Panu Rajala. Suhteet Ruotsiin olivat Linnalle tärkeät, hänen kirjojaan luettiin paljon täällä, tietää kirjailijan elämäkerran kirjoittanut kirjallisuusprofessori emeritus Yrjö Varpio, joka tunsi Väinö Linnan henkilökohtaisesti. "Ruotsissa hänellä oli myös tuttavia, esimerkiksi toimittaja, politikko ja myöhemmin maaherra Ragnar Lassinantti ja kirjastomies Harry Järv", kuvailee Yrjö Varpio. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.se Girilal Baarsgirilal.baars@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

18 Joulu 202047min

Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa. Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020. Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola. "Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo. "Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa", kertoo työtoveri Maija Toivola. Toimittajat:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seMaria Repitschmaria.repitsch@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin

7 Joulu 202016min

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastasi omalta osaltaan perheensä arkirutiineista. Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 – juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin. Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen. "Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee. Toimittajat: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Maria Repitschmaria.repitsch@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin

7 Joulu 202014min