28. Rintasyöpädiagnoosi vauvavuotena

Tässä jaksossa osallistutaan ajankohtaiseen syntyvyyskeskusteluun. Mistä syistä ihmiset eivät halua hankkia lapsia ja miltä näyttävät erot miesten ja naisten välillä? Pitääkö meidän oikeasti olla huolissaan yhdyntäseksin vähenemisestä ja onko syntyvyyden nostaminen missään määrin realistinen tavoite? Jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelemassa on kätilö ja sotealan tutkimuksen ja johtamisen maisteriopiskelija Amanda Ahola, joka on maisterintutkielmassaan käyttänyt aineistonaan Väestöliiton perhebarometria. Aineistosta nousevien seikkojen lisäksi Amanda ja Anna-Riitta esittävät omia spekulaatioitaan siitä, miksi lapsia syntyy niin vähän ja kuinka syntyvyys voitaisiin pitää edes nykyisellä tasolla.

9 Joulu 20241h 11min

Mitä ajatuksia herää, kun oma kumppani kertoo ryhtyvänsä doulaksi? Miten muut ovat kommentoineet tätä uutta elämäntapaa ja kuinka perhearki on muuttunut synnytyspäivystysten myötä? Tässä jaksossa ääneen pääsevät doulien puolisot. Joel Heikura ja Ville Torvinen ovat seuranneet vierestä puolisoidensa työtä muutaman vuoden ajan. He kertovat, kuinka puolison työ vaikuttaa omaan elämään, mihin outoihin juttuihin he ovat törmänneet ja millaisista ominaisuuksista on doulan puolisona hyötyä. Löytyykö pakastimesta nopeammin mustikat aamupalapuuroon vai jonkun vieraan ihmisen istukka ja hyppivätkö synnytysvideot ja -kuvat jatkuvasti silmille? Pohdimme myös, löytyisikö kumppaneilta riittävät valmiudet lähteä sijaistamaan doulapuolisoaan.

25 Marras 202447min

Millaista on olla raskaana ja synnyttää miehenä yhteiskunnassa, jossa jo äitiyshuolto sanana sulkee oman odotuksen ulkopuolelle? Miksi on tärkeää, että tarinat ja kokemukset transvanhemmuudesta tavoittavat nimen omaan muita transihmisiä? Millaisin tavoin ammattilaiset voisivat paremmin huomioida odottajien, synnyttäjien ja vanhempien moninaisuuden ja kuinka vastata kanssaihmisten uteliaisiin kysymyksiin? Yksin isäksi -dokumentissa omaa vanhemmuusmatkaansa synnytykseen asti avaava Nooa Sammalkäpy kertoo Doulapodissa omasta perheellistymisestään ja elämästään kaksosten itsellisenä isänä. Jaksossa keskustellaan muun muassa vähemmistöstressistä, transihmisten lisääntymismahdollisuuksista ja nykyisten translasten ja -nuorten tulevaisuuden näkymistä – ja siitä, kuinka Nooankin perhe on aivan tavallinen perhe muiden joukossa.

11 Marras 202438min

Mirjam Raudasoja on psykologi, joka on väitellyt tohtoriksi liittyen synnytyskokemuksiin ja siirtymävaiheen psyykkiseen hyvinvointiin vanhemmaksi tultaessa. Vanhemmuusteemojen ääreen häntä veti oma äidiksi tulo. Vaikkei Mirjam ole varsinaisena neuvolapsykologina toiminut, keskustelemme kysymyksistä ja aiheista, jotka usein nousevat esiin odotusajan vastaanotolla psykologin luona, ja kuinka psykologille voi hakeutua. Miksi on tärkeää, että jo raskausaikana tulee pohtineeksi myös omaa lapsuuttaan ja suhdetta vanhempiinsa? Miten synnytyskokemusten tutkiminen on vuosien varrella muuttunut ja kehittynyt? Mihin kaikkiin elämän osa-alueisiin synnytyskokemus vaikuttaa? Pohdimme miten monenlaiset toiveet ja kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta voisivat elää sovussa ja tulla ymmärretyksi. Arvostammeko me riittävästi lisääntymiseen liittyvää kehollista työtä ja vaivaa ja miten voisimme yhteiskuntana paremmin huomioida vanhemmaksi tulon mullistavan luonteen?

28 Loka 202447min

Laura Levänen koki kaksi myöhäistä keskenmenoa ja tarvitsi väylän purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Syntyi Keskenmenoklubi, joka nykyään on usean tuhannen ihmisen vertaistukiyhteisö. Laura kertoo omista menetyskokemuksistaan ja keinoistaan pitää yllä toivoa omasta lapsesta. Yksityiseltä lääkäriltä he saivat näkemyksiä mahdollisen seuraavan raskauden jatkumiseen ja Lauralle asennettiinkin kohdunkaulan tukilanka, jonka tarkoitus on ehkäistä ennenaikaista synnytystä. Keskustelemme myös siitä, kuinka terveydenhuollossa kohdataan keskenmenon kokeneita ja kuinka ihan meistä jokaisella tulisi olla enemmän tietoa keskenmenoista jo ennen ensimmäistäkään raskautta. Keväällä 2024 Lauralle myönnettiin Simpukka ry:n Helmi-tunnustuspalkinto. Hän toivoo voivansa työskennellä Keskenmenoklubin parissa vielä pitkään.

14 Loka 202459min

Miten doula synnyttää? Voiko doula doulata itseään? Pitäisikö jokaisella doulalla olla doula? Anna-Riitan kanssa jaksossa keskustelevat doulat Vilma Kuikka ja Mari Pihlajaharju, jotka odottivat kuopuksiaan doulakoulutuksensa edetessä. Pohdimme millaisia paineita synnytysammattilaiset saattavat kokea, mitä hyötyjä ja haittoja on siitä, että ammattilaiset jakavat omia kokemuksiaan ja miten omat kokemukset ja näkemykset ovat olleet erilaisia aikana ennen doulaopintoja ja niiden jälkeen. Millaisia stereotypioita liittyy doulien synnytyksiin ja miten ihmeessä tunnistaa, tekeekö jotain asiaa omasta sisäisestä halusta käsin vai vain yhteisön normeja kuuliaisesti noudattaen?

30 Syys 20241h 3min

Miksi jotkut vauvat syntyvät matkalle ja miksi matkasynnytysten määrä on kasvanut? Jaksovieras Mari Hiekkanen on synnyttänyt matkalla synnytyssairaalaan neljä kertaa. Jaksossa kuullaan Marin erilaisista synnytyskokemuksista, ärsyynnytään median tavasta julistaa puolisot kätilöiksi ja pohditaan, millaiset piirteet ammattilaisessa tukevat synnyttäjää, kun vauva saapuu yllättäen tai ennakoidusti matkalla sairaalaan. Miten maantieteellinen sijainti vaikuttaa matkalla synnyttämisen todennäköisyyteen ja kuinka matkasynnytyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä?

16 Syys 20241h 2min

Miten rivikätilöstä tuli vuosien saatossa ay-pamppu eli mikä sai vaikuttamaan asioihin? Mitä kätilöys merkitsee silloinkin, kun ei tee perinteisiä kätilön tehtäviä? Tässä jaksossa Millariikka Rytkönen kertoo omasta matkastaan kätilöksi ja sotealan vaikuttajaksi, pohtii erilaisia identiteettejään ja antaa esimerkkejä pienistä mutta merkittävistä muutoksista, joita on saanut varsin byrokraattisessakin ympäristössä aikaan jo kauan ennen TEHYn puheenjohtajuutta. Mitä epätasa-arvoa liittyy synnytyksiin Suomessa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Mitä asioita Millariikka on oppinut kantapään kautta? Anna-Riitta ja Millariikka fiilistelevät, kuinka isoja vaikutuksia voi olla myös ruohonjuuritason aktivismilla ja Millariikka jakaa kannustuksen sanoja kaikille jotka pohtivat, onko sillä mitään väliä mitä tekee. Juttelemme myös Täysin auki -kirjan kirjoitusprosessista ja pohdimme nimeä seuraavalle kirjalle.

1 Syys 202459min