Sairaalaopetus ja psyykkisesti oireilevat oppilaat esi- ja perusopetuksessa

Ilman huoltajia Suomesta turvapaikkaa hakeneiden, eli yksintulleiden nuorten elämää kuvataan usein sanalla haavoittuvuus. Näiden nuorten haavoittuva asema tunnistetaan yleisesti, sen sijaan heidän tarpeensa olla yhdenvertainen osa yhteisöä jää tunnistamatta. Suomessa yksintulleiden nuorten elämää määrittävät useat erilaiset institutionaaliset käytänteet, joiden olemassa olo saattaa kouluissa jäädä huomioimatta. Kasvatustieteen tohtori Iida Kauhanen ja rehtori Mervi Karjalainen keskustelevat yksintulleiden nuorten ja yleisemmin peruskoulun päättövaiheessa Suomeen saapuneiden nuorten koulujärjestelyistä. Iidan tuoreeseen väitöstutkimukseen pohjaten he keskustelevat siitä, miten erilaiset käytänteet kouluissa voivat luoda esteitä yhdenvertaiseen osallisuuteen ja miten näitä esteitä olisi mahdollista purkaa.  Linkit: Kauhanen, I. (2023) Barriers to social justice in unaccompanied youth’s lives: feminist ethnography in institutional settings. Väitöskirja. University of Oulu. http://urn.fi/urn:isbn:9789526238548  Kauhanen, I., Lanas, M. & Kaukko, M. (2023). (Im)possibilities of Parity of Participation in School Settings in the Lives of Unaccompanied Youth. International Journal of Inclusive Education. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474.

1 Huhti 202436min

Sokerideittailuilmiö on normalisoitumassa myös Suomessa ja ”ainahan voi alkaa Sugar Babyksi” voi olla liian tuttu heitto nuorten keskuudessa. On tärkeää, että sokerideittailuilmiöstä puhuttaessa sitä ei glamourisoida, vaan myös sen haitoista puhutaan. Mutta mitä sokerideittailu on? Missä menee sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan raja? Millä tavoin seksuaali- ja turvataitokasvatus voi ennaltaehkäistä nuorten ”sokerideittailua” ja seksuaaliväkivallan kokemuksia?  Tässä podcast-jaksossa Sokerideittailua vai seksuaaliväkivaltaa? keskustelevat asiantuntija Tessa Kuusikko Vuolteen Tyttöjen Talolta sekä kasvatustieteen tohtori Helena Louhela Oulun Yliopiston sukupuolentutkimuksesta. Vuolteen Tyttöjen Talolla toteutettiin 2021–2023 oikeusministeriön rahoittama Sokerideittailu -selvitystyöhanke, jossa myös Tessa Kuusikko oli mukana kartoittamassa sokerideittailun ilmentymistä 13–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Helena Louhela (KT) on tutkinut yli 14-vuotta lasten ja nuorten kohtaamaa ja kokemaa seksuaaliväkivaltaa sekä hän on kehittänyt ja organisoinut suhde- ja seksuaalikasvatuskurssia Oulun yliopistolla.  Linkit: Ainahan voi alkaa sugarbabyksi – mutta kannaatko se? -selvitystyön loppuraporttiin voi tutustua täältä:https://issuu.com/oulunsetlementti/docs/ainahan_voi_alkaa_sugarbabyksi_mutta_kannattaako Louhela, Helena (2019): Seksuaalinen väkivalta – Moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana:https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/36450

18 Maalis 202421min

Opintojen keskeyttämistä on totuttu pitämään riskinä syrjäytymiselle. Lukiossa keskeyttäminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin ammatillisessa koulutuksessa, mutta yksittäisen opiskelijan elämässä se on kuitenkin merkittävä käännekohta. Lukiossa ohjaus kuuluu kaikkien tehtäviin, mutta tämä “koko koulu ohjaa” -periaate toteutuu vielä vaihtelevasti eri kouluilla. Kirsi Raetsaari (KT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukion keskeyttämistä uudenlaisesta näkökulmasta, riskin sijaan mahdollisuutena ja nuorten lisäksi ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus lukiolaisten ohjaustyöstä ammattilaisten kokemana ja malli lukiolaisten kolmenlaisesta toimijuudesta keskeyttämistä harkittaessa. Lukiolaiset pitävät yksilöllisten tarpeiden huomioimista tärkeänä, mutta kuinka koulussa voidaan vastata tähän haasteeseen? Tässä podcast-jaksossa lukiolaisten ohjauksesta ja lukion keskeyttämisestä keskustelevat kasvatustieteen tohtori ja opinto-ohjaaja Kirsi Raetsaari sekä filosofian tohtori ja englannin lehtori Tuija Anttila Raksilan lukiosta. Tutustu Kirsi Raetsaaren väitöstutkimukseen: https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/lukion-keskeyttamisen-aarella-subjektitieteellisen-psykologian-nakokulma-toimijuuden-tukemiseen

1 Maalis 202430min

Tässä jaksossa Sanna Wenström ja Mia Lappalainen keskustelevat positiivisesta johtamisesta teoriassa ja käytännössä. Mitä positiivinen johtaminen on ja mitä se ei ole? Miten johdetaan positiivisesti ja mitä positiivinen johtaminen tarkoittaa oppilaitoksen arjessa?  Miten positiivinen johtaminen näyttäytyy työyhteisön tasolla? Miten positiivisena johtajana voi kehittyä?   KT, FM, ammatillinen erityisopettaja Sanna Wenström työskentelee Oulun ammattikorkeakoulun TKI-yksikössä johtamisen ja hyvinvoinnin lehtorina sekä opettajankouluttajan. Hän on tehnyt väitöskirjan opetushenkilöstön työinnostuksesta positiivisen johtamisen ja organisaation viitekehyksessä sekä kirjoittanut aiheesta tietokirjoja ja useita tieteellisiä artikkeleja. Työssään hän tutkii näitä teemoja ja sekä auttaa organisaatioita, johtoa ja työyhteisöjä ottamaan käyttöön ja kehittämään positiivista johtamista.   Tanssit.maist., Rehtori Mia lappalainen työskentelee Taiteen perusopetusta antavassa Oulun taidekoulussa rehtorina. Hänen oma taidelajinsa on tanssi. Hän on kouluttautunut positiivisen johtamisen ja positiivisen organisaation valmentajaksi  toimien ja kehittäen työyhteisönsä kanssa positiivista organisaatiokulttuuria Oulun taidekoulussa. Hän on sitoutunut johtamisen kehittämiseen Oulun kaupungin sivistys -ja kulttuuripalveluissa toimien siihen liittyvissä tiimeissä.

31 Tammi 202428min

Ai mikä Sivistyksen supervoimia -podcast? Tässä jaksossa kerromme lyhyesti, mistä podcastissa on kyse.

22 Tammi 20241min

Lasten ja nuorten psyykkisen tuen tarve on lisääntynyt, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen merkitys on noussut keskiöön useissa julkisissa keskusteluissa. Kouluissa tapahtuva mielenterveyden edistäminen on monisäikeinen ilmiö, joka toteutuu usealla tasolla koulun arjessa. Anna Onnela (FT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden edistämistä peruskouluissa. Tulosten mukaan koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulujen perustehtävää, mutta tarvitsevat siihen tietoa, tukea ja resursseja. Oppilaiden mielestä mielenterveydestä puhuminen on tärkeää. Kuinka koulu voi edistää oppilaiden mielenterveyttä ja mitkä asiat tukevat tai estävät sen toteuttamista? Tässä podcast-jaksossa Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa keskustelevat filosofian tohtori Anna Onnela Oulun Yliopistosta ja erityisopettaja Matias Huikari Laanilan koulusta.

1 Joulu 202329min

Kemia ja biologia mielletään usein toisilleen vieraiksi aloiksi. Kuitenkin biologian keskeisillä ilmiöillä on vahva kemiallinen ulottuvuus ja monet kemian hienoimmat ilmiöt liittyvät biologiaan. On vaikea edes kuvitella kestävää kehitystä ilman kemiaa ja biologiaa. Tässä podcast-jaksossa kemian ja biologian rajamailla keskustelevat kemian professori Jouni Pursiainen ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola Oulun yliopistosta.

1 Marras 202324min

Kouluarjen erilaiset tilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita, minkä vuoksi tunteiden säätely ja sen tukeminen puhuttavat paljon opettajia. Tiina Törmänen (KT, tutkijatohtori) tarkasteli väitöstutkimuksessaan 6. ja 7. luokan oppilaiden tunteita ja tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilaisia tunteita, mutta ajoittain niiden hallinnassa tarvittaisiin harjoitusta. Kuinka opettaja voisi sitten auttaa oppilaita tunteiden säätelytaitojen kehittymisessä ja tarjota tukea kouluarjen haastavissa tilanteissa? Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppiselle (KM, erityisopettaja ja seksuaalineuvoja) tunteiden säätelytaitojen tukeminen on opettajan arjessa tuttua. Tässä podcast-jaksossa Tiina ja Satu-Maaria keskustelevat oppilaiden tunteista ja tunteiden säätelystä tutkitun tiedon, käytännön esimerkkien sekä Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen mallin pohjalta.

2 Loka 202332min