Merkityksellisyys on työyhteisön liima, joka sitoo ihmiset yhteen.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Kari Angerian kanssa johtamisesta. Angeria toimii mm. Iisalmen Sanomien päätoimittajana ja kirjoittaa Havaintoja johtamisesta ja elämästä-blogia. Merkityksellisyyden johtamisen tärkeys on korostunut nykyajassa. Johtamismurroksen ohella media-alalla on käynnissä myös digitaalinen muutos. Se on iso muutos siinäkin mielestä, että media-alalla ihmiset ovat usein kutsumusammatissa, jolloin merkityksellisyys on isossa roolissa. Merkityksellisyyden iso rooli tämän päivän työelämässä juontuu osin varmasti siitäkin, että tietyt perustarpeet ovat yhteiskuntien kehittymisen myötä turvattuina etenkin länsimaissa. Nykyisellään uskonto tai yhteiskunta ei entisen lailla välttämättä tarjoa merkityksellisyyden tunnetta. Työyhteisö voisikin muotoutua merkitysyhteisöksi. Merkityksellisyyspolku on työnantajan ja työntekijän yhteinen polku, missä löydetään merkityksellisyyden sisältöä jokaisesta työtehtävästä. Merkityksellisyyden johtaminen on tärkeää, ja se on varmasti myös haastavaa johtaa. Olennaista merkityksellisyydenkin johtamisessa on vuoropuhelu eli keskustelu, kysyminen ja kuuntelu. Nykyajassa on tarjolla lukemattomia mahdollisuuksia. Kaiken keskeltä sen juuri itselle sopivan ja parhaimman löytäminen voi olla erityisesti nuorelle vaativa asia. Valmentava johtamistyyli ja ihmisen kohtaaminen ihmisenä on tärkeää. Johtajan rooli voi olla tuoda esiin myös sitä, että merkityksellisyys ei ole aina isoa ja huippua, vaan myös pienistä asioista voi löytyä merkityksellisyyttä. Toki tärkeää myös huomioida, että työnantaja ei voi antaa valmiina merkityksellisyyttä, vaan se on yhteistä kasvamista ja ennen kaikkea merkityksellisyyden löytämistä. Työ voi olla merkityksellistä myös ihmisten kohtaamisten kautta eikä vain itse työtehtävien vuoksi. Työn merkityksellisyys on työyhteisön liima, joka sitoo ihmiset yhteen. Yhteisöllisyyden voima ja virta luo pohjaa todella moneen asiaan. Kohtaamiselle täytyy järjestää mahdollisuuksia ja siksi vuorovaikutusta täytyy järjestää aktiivisesti. Vuorovaikutus ei välttämättä toteudu yhtä helposti virtuaalikohtaamisissa. Korona on osaltaan voinut myös opettaa työyhteisöissä yhteisöllisyydestä; juttelemaan enemmän ja kohtaamaan toisemme ihmisinä vähän paremmin. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja sen johtaminen korostuu tulevaisuudessa varmasti entistä enemmän lähijohtajan työssä. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn