Viestin tulkinnan haasteet digitaalisessa vuorovaikutuksessa

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Eeli Saarinen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR-yksikön kehityspäällikkö. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Ihminen on laumaelän ja meidän kommunikointimme tapa perustuu paljolti fyysiseen läsnäoloon. Digitaalinen vuorovaikutus on meille epäluonnollinen ympäristö ja siksi tilanne vaatii meiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä toimia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 % ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta hukkuu silloin kun meiltä viedään fyysinen läsnäolo. Johtajan pitää miettiä vuorovaikutusta ja sitä, miten itse toimii, mutta myös tutkia onko tiimillä riittävät valmiudet ja taidot toimia digitaalisessa ympäristössä. Sähköinen ympäristö antaa paljon tilaa tulkinnoille: Tulenko ymmärretyksi, sillä tavalla kuin haluan tulla ymmärretyksi. Väärinymmärrysten määrä kasva dramaattisesti, kun meillä ei ole fyysistä läsnäoloa. Iso osa vastuusta viestin ymmärtämisessä on myös vastaanottavassa päässä. Mitä monimutkaisempi vuorovaikutusympäristö meillä on, niin sitä enemmän tarvitaan luottamusta, joka auttaa tulkitsemaan viestejä oikealla tavalla. Me voimme tavallaan ottaa pientä riskiä siitä, että ne toiset ovat oikeasti hyväntahtoisia meitä kohtaan. Ne tekevät asioita, joita ovat luvanneet tehdä. Jos me haluamme kasvattaa luottamusta työyhteisössä, niin kasvokkain tapaamiset ovat edelleen tärkeitä. Riippumatta siitä mitä kasvokkain tapaamissa tapahtuu, niin se kasvattaa luottamusta. Toinen tapa kasvattaa luottamusta on käyttää aikaa tapaamisissa myös henkilökohtaisten kokemusten, arvojen ja subjektiivisten näkemysten jakamiseen. Luottamusta lisää myös riittävä määrä kommunikaatiota. Koska me kiireisessä arjessa prosessoidaan valtavaa määrää informaatiota, niin se tapa miten me havainnoimme maailmaa, vaikuttaa siihen minkälaisia tulkintoja meidän on ylipäätänsä mahdollisuus tehdä. Ymmärrystä toisten maailmasta voi lisätä kysymällä ja kuuntelemalla. Johtajien pitäisi myös enemmän tuoda esiin omassa viestinnässään erilaisia tapoja nähdä ja tulkita maailmaa. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat avainsanoja vuorovaikutuksessa. Johtajan kannattaa tuoda esiin myös esim. omaa kiireistä tilannetta ja kertoa ettei välttämättä ehdi vastata nopeasti viesteihin. Näin hiljaisuutta ei tulkita vastaanottavassa päässä väärin. Vuokravaikutukseen pitää panostaa eri lailla etänä kuin saman pöydän ääressä. Hyvä olisi tutkia omaa tiimiään tai yritystään lintuperspektiivistä ja pohtia vuorovaikutusta ja kommunikaatiota seuraavista kolmesta näkökulmasta. 1. Kommunikaation laatu. Onko ulosantimme riittävän selkeätä ja tulemmeko ymmärretyksi? 2. Kommunikaation riittävyys. Onko meillä riittävästi tilaisuuksia keskustella? 3. Tehtäväorientoituneen ja suhdeorientoituneen kommunikaation välinen tasapaino. Kumpaan se kallistuu meillä? Teksti: Hilkka Heikkilä, Jamk, 2023 Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti