Jakso 17: Kohti keskuspankkikapitalismia (feat. Jussi Ahokas)

Jakso 17: Kohti keskuspankkikapitalismia (feat. Jussi Ahokas)

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen. Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin. Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta? Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa? Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia". https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/ Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

Jaksot(70)

Jakso 6: Liberalismi ja demokratian rajat

Jakso 6: Liberalismi ja demokratian rajat

Liberalismin ja demokratian katsotaan usein kulkevan käsi kädessä. Trumpin valinta, Brexit ja autoritaarisuuden nousu kertovat siitä, että uhattuna on nimenomaan liberaali demokratia. Liberalismin suhde demokratiaan ja politiikkaan on kuitenkin aina ollut hankala. Vaikka liberalismi pyrkii vapauttamaan ihmisiä demokratian piiriin ja lisäämään näiden autonomiaa, saattaa demokratia liian pitkälle mennessään uhata liberaalia järjestystä. Lisääntyvät poliittiset oikeudet ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia liberalismille: monet liberaalit ajattelijat ovat syyttäneet esimerkiksi historian syvistä talouskriiseistä demokraattista politiikkaa, jonka on katsottu tuottaneen "järjettömiä" lopputulemia. Liberalismi joutuu näin alati painimaan oman demokraattisen dilemmansa kansa: mitä sitten, kun demokratia tuottaa ei-liberaalia politiikkaa? Liberaalissa ajattelussa tähän on usein vastattu sulkemalla osa politiikasta demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen debatin ulkopuolelle. Näin on tehty esimerkiksi Euroopassa, missä EU ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMU taloussääntöineen ovat lukinneet ison osan talouspolitiikasta demokratian ulottumattomiin liberaalin talousjärjestyksen nimissä. Poliittinen talous -podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa mietitään liberalismin ja demokratian historiallisesti kitkaista suhdetta. Miten liberaalissa ajattelussa on suhtauduttu demokratiaan ja politiikkaan? Mikä itse asiassa on se paljon puhuttu sääntöperustainen liberaali järjestys, joka on nyt uhattuna? Tuottaako liberalismi omat poliittiset kriisinsä vuorenraskaalla historiallisella vääjäämättömyydellä? Entä miten Barack Obama ja drone-iskut liittyvät tähän kaikkeen?

29 Kesä 20181h 2min

Jakso 5: Talous ja journalismi

Jakso 5: Talous ja journalismi

Millä tavalla journalismi rakentaa arkipäiväisiä ja -järkisiä käsityksiämme taloudesta ja talouspolitiikasta? Miksi talousjournalismia hallitsevat vaatimukset vaalia kansallista kilpailukykyä, ja miksi ekonomistit pääsevät päivittäin uutisiin vaatimaan "rakenteellisia uudistuksia"? Esiintyykö talous journalismissa omalakisena alueena, joka rajaa politiikan mahdollisuuksia ja jolle politiikan pitäisi alistua? Miten eliitit määrittävät talouspoliittisen keskustelun agendan? Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa pohtivat Poliittinen talous -podcastin viidennessä jaksossa taloustieteen ja journalismin suhdetta samoin kuin sitä, miksi taloustieteellisestä asiantuntijuudesta on journalismissa tullut tärkein maailman selittämisen tapa. Jaksossa pohditaan sitäkin, miten vaihtoehtoiset talousasiantuntijuuden muodot jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle.

21 Touko 20181h 8min

Jakso 4 - Vasemmistopopulismi

Jakso 4 - Vasemmistopopulismi

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

15 Huhti 20181h 2min

Jakso 3 - Uusliberalismi (feat. Timo Miettinen)

Jakso 3 - Uusliberalismi (feat. Timo Miettinen)

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi. Timo Miettinen johtaa Helsingin yliopistolla tutkimushanketta Between Law and Politics, jossa tutkaillaan eurooppalaisen talouskonstituution perusteita ja niiden yhteyttä saksalaiseen ordoliberaaliin ajatusperinteeseen. https://twitter.com/TimoMiettinen https://blogs.helsinki.fi/betweenlawandpolitics/

15 Maalis 20181h 18min

Jakso 2 - Ajatuspajat ja ideologinen vaikuttaminen (feat. Maiju Wuokko)

Jakso 2 - Ajatuspajat ja ideologinen vaikuttaminen (feat. Maiju Wuokko)

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

8 Helmi 20181h 19min

Jakso 1 - Liberaalit edistysmieliset

Jakso 1 - Liberaalit edistysmieliset

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen? Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

13 Tammi 20181h 2min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

tervo-halme
aikalisa
rss-ootsa-kuullut-tasta
ootsa-kuullut-tasta-2
politiikan-puskaradio
viisupodi
rss-kuka-mina-olen
otetaan-yhdet
rss-podme-livebox
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
rikosmyytit
rss-vaalirankkurit-podcast
rss-kaikki-uusiksi
rss-hyvaa-huomenta-bryssel
rss-asiastudio
io-techin-tekniikkapodcast
radio-antro
rss-merja-mahkan-rahat
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
rss-poliittinen-talous