#25. Miksi kultakaivokset eivät käy kaupaksi, Endominesin Kari Vyhtinen?
Karon Grilli5 Kesä 2024

#25. Miksi kultakaivokset eivät käy kaupaksi, Endominesin Kari Vyhtinen?

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa. Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa. Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti. Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta? Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa? Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/ Yhteistyössä: Endomines Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Jaksot(85)

#13. Miksi Mandatum on rahasäkki, Petri Niemisvirta?

#13. Miksi Mandatum on rahasäkki, Petri Niemisvirta?

Korkojen nousu pitkän nollakorkokauden jälkeen on taatusti saanut suun hymyyn Mandatumin pääkonttorissa Helsingin Bulevardilla. Kun korkosijoituksista saa taas tuottoa, Mandatum on pystynyt siirtämään sijoituksiaan entistä enemmän korkoihin. Korkosijoitukset katsotaan vakavaraisuuslaskennassa vähäriskisemmiksi kuin esimerkiksi osakesijoitukset, ja osaltaan siksi Mandatum on tällä hetkellä selvästi yliomavarainen ja voi jakaa omistajille muhkeita osinkoja. Toinen syy, joka kääntää mandatumilaisten suupielet ylöspäin: korkosijoittaminen on yksi Mandatumin erityisosaamisista. "Me olemme kansainvälisen tason pelaaja esimerkiksi credit-tuotteessa”, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo. Osaamistaan Mandatum on pystynyt myymään instituutiosijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille kovasti kasvavassa varainhoito-liiketoiminnassaan. Segmentin hallinnoitavat varat kasvoivat viime vuonna lähes 17 prosenttia. Jaksossa selviää, miksi Mandatum pyrkii esiin vanhasta laskuperustekorkoisesta henkivakuutuskannasta ja mikä on yhtiön omien sijoitusten rakenne. Petri Niemisvirta kertoo myös oman parhaan sijoituksensa. Marinadi-osiossa aiheena on biodiversiteetti, johon pureudutaan S-Pankin sijoitusjohtajan Mika Leskisen kanssa. Yhteistyössä: Mandatum Marinadi yhteistyössä: S-Pankki Mandatumin sijoittajasivut: https://www.mandatum.fi/konserni/sijoittajat/ Mandatumin vuosi 2023 -video: https://www.youtube.com/watch?v=jBgXExms5xk

6 Maalis 202448min

#12. Kuinka tietoturvalla tehdään rahaa, WithSecuren Mikko Hyppönen?

#12. Kuinka tietoturvalla tehdään rahaa, WithSecuren Mikko Hyppönen?

Tietoturva-alalle on povailtu kovaa kasvua. Viime vuonna WithSecure kasvoi kuitenkin vain vaatimattomat kuusi prosenttia. Miksi puhe ja kyberturvahuolet eivät ole muuttuneet liikevaihtoeuroiksi, WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen? ”Meillä on ollut aika haastavat ajat, kun firma on jakautunut kahtia. -- Emme ole päässeet tekemään ihan niin nopeasti investointeja pilvipalvelupohjaisiin ratkaisuihin kuin olisimme halunneet. Myös markkina on vähän muuttunut. Asiakkailla on ollut vähemmän rahaa investoida tietoturvaan, koska rahat ovat olleet tiukemmalla kuin vaikkapa pari vuotta sitten.” Mikko Hyppönen tunnetaan tietoturvaguruna, joka on seurannut alaa ensimmäisestä PC-viruksesta alkaen. Karon Grillissä hän kertoo tietoturvan tämän hetken kiinnostavimmista kysymyksistä. Entä millä strategialla WithSecure aikoo pärjätä? Hyppönen on myös innokas sijoittaja. Grillin äärellä hän avaa teknologiayhtiöpainotteisen salkkunsa ja kertoo, millaisia yhtiöitä suosii sijoittajana. Hyppösen salkusta löytyy myös kryptoja, vaikka neljälläkympillä ostamansa Bitcoinit hän myi jo kymppitonnilla kappale. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis poimii keskeiset havainnot Helsingin pörssin yhtiöiden tuloskaudesta. Mitkä olivat hyvät ja huonot uutiset ja millaisia muutoksia Varis on tehnyt hoitamansa rahaston salkkuun? Mikko Hyppösen isännöimä Herrasmieshakkerit: @Herrasmieshakkerit WithSecure sijoituskohteena: https://www.withsecure.com/fi/about-us/investor-relations S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/ Yhteistyössä: WithSecure Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

28 Helmi 20241h 9min

#11. Kannattaako nyt velkaantua, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

#11. Kannattaako nyt velkaantua, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

LapWallin perinteisen perusbisneksen, puisten seinäelementtien, kysyntä romahti asuinrakennusaloitusten tyssättyä. Sen sijaan kattoelementit, joiden valmistajaksi yhtiö tuli yrityskaupoilla, kannattelevat puuelementtivalmistajaa: viime vuonna yhtiön liikevaihto putosi vain viidenneksen. LapWall suunnittelee 15 - 17 miljoonan euron investointia Pyhännän tehtaalleen. Investointi on yhtä suuri kuin LapWallin oma pääoma. ”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Jarmo Pekkarinen sanoo. Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla LapWall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon. Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi reilut sata miljoonaa euroa. Viime vuonna LapWallin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa. Karon Grillissä Jarmo Pekkarinen avaa viime vuonna tehtyä liiketoimintakauppaa, jonka myötä yhtiö sai pitkän sopimuksen Kastelli-talovalmistajan kanssa. Hän myös perustelee lähes kahden miljoonan euron suuruista osingonjakoa tilanteessa, jossa yhtiö on jätti-investoinnin äärellä. #sijoittaminen #osakkeet #puurakentaminen #rakentaminen #ilmastonmuutos

14 Helmi 20241h 4min

#10. Mikä on tärkein sijoitusvihje, Seppo Saario?

#10. Mikä on tärkein sijoitusvihje, Seppo Saario?

Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Vuoden 1973 alussa ilmestyi Saarion ensimmäinen sijoituskirja Pörssiosakkeet sijoituskohteena. Sijoitusraamatuksi nimitetty Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ilmestyi vuonna 1984. Saarion sijoitusklassikkoon kuuluvat sata ikivihreää pörssivihjettä. Mikä niistä on Seppo Saarion mielestä tärkein? Entä onko nyt hyvä aika ostaa vai myydä osakkeita? Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa käsitellään Saarion elämää, uraa ja sijoitusperiaatteita. Ennen kuin Saario jäi pois palkkatöistä hän toimi suomalaisen liike-elämän palveluksessa. Mitä sijoittajan kannalta olennaista hän oppi omalta työuraltaan? ”Kaikki on ihmisistä kiinni, ihmisten motivaatiosta. Johtajan merkitys on valtavan suuri. Ihmisten merkitys ja heidän motivoiminen on avainasemassa”, Saario sanoo. Toinen oppi: ”Miljoonan euron tienaaminen teollisuudessa on todella vaikeaa ja kunnioitettavaa. Sijoitusmarkkinoilla miljoonat ja miljardit hyppelevät koko ajan, mutta raaka työ teollisuudessa on aika kovaa.” Marinadi-osiossa puhutaan aktiivisista rahastoista. Miksi Nordeakin tarjoaa niitä, vaikka akateeminen tutkimus suosittelee passiivista indeksisijoittamista? ”Passiiviset toimivat tietyillä markkinoilla. Yhdysvallat, Euroopan osakemarkkina, aika kivasti. Kehittyvät markkinat ei niin hyvin, korkomarkkinat – aika heikosti”, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin ei löydy indeksirahastoja. Eronen nostaa esiin rahastojen kulujen suhteen aktiivisuuteen. Hän kertoo myös, mikä on varma tapa hävitä rahastosijoituksilla. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

17 Tammi 20241h 25min

#9. Missä viipyvät listautumiset, Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman?

#9. Missä viipyvät listautumiset, Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman?

Viime vuonna Helsingin pörssistä lunastettiin pois useita yhtiöitä, mutta listautumisantien kautta uusia yhtiöitä ei tullut ainuttakaan, vaikka kurssit nousivat mukavasti vuoden lopulla. Miksi Helsingin pörssi ei käy kaupaksi, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman? Husman nostaa esiin talousympäristön yleisen epävarmuuden ja ennen kaikkea korkojen nousun. ”Sieltä kumpuava epävarmuus pitää listautuvat yhtiöt holdissa. Tulijoita yhtiöpuolella on paljonkin, mutta sijoittajakysyntä on se heikko lenkki tällä hetkellä”, Husman sanoo. Viime vuoden alussa näytti siltä, että vuoden lopulla olisi nähty ensimmäiset listautumiset nollakorkobuumin päättymisen jälkeen. Niin ei kuitenkaan käynyt. ”Valuaatiostahan paljon on kiinni. Sijoittajia löytyy osallistumaan listautumisiin, jos valuaatio on oikealla tasolla”, Husman sanoo. Marinadi-osiossa sijoitusjohtaja Marie Karlsson Nordea Asset Managementista kertoo, kuinka salkunhoitaja saa ideoita yhtiövalintaa ja kuinka yhtiö läpivalaistaan ennen kuin sitä ostetaan salkkuun. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi #listautuminen #osakevaihto Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

10 Tammi 20241h 5min

#8. Kuinka pörssissä voitetaan, professori Vesa Puttonen?

#8. Kuinka pörssissä voitetaan, professori Vesa Puttonen?

”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen. Rahoitustutkimuksen pohjalta yleinen ohje on, että osakemarkkinoiden kannattaa olettaa olevan tehokkaat. Näin suositelluksi sijoituskohteeksi valikoituu kattava indeksi, johon sijoitus tulisi tehdä kulut minimoiden. Puttonen itse ei kuitenkaan voi sijoittaa amerikkalaisindeksiin, sillä "mahtavan seitsikon" (Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet, Meta Platforms ja Tesla) arvostukset tuntuvat vääristyneen turhan korkeiksi. "Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo. "Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa. Puttonen kertoo myös viimeaikaisista liikkeistään sijoitusmarkkinoilla sekä sen, mitä keinoja rahoitustutkimus on löytänyt markkinoiden voittamiseen. Jaksossa selviää myös tarina Puttosen Audin "PUT-20"-rekisterikilven takana. Marinadi-osiossa käsitellään Nordea Fundsin toimitusjohtajan Tanja Erosen kanssa Nordean rahastovalikoimoiman viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahoitusteoria #taloustiede Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

3 Tammi 202457min

#7. Mistä kasvua, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila?

#7. Mistä kasvua, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila?

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy? Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi. ”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.” Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia. "Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo. Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024. Yhteistyössä: Elisa Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

20 Joulu 202352min

#6. Miksi UPM on sekatavarakauppa, toimitusjohtaja Jussi Pesonen?

#6. Miksi UPM on sekatavarakauppa, toimitusjohtaja Jussi Pesonen?

UPM puhuu mielellään bio-alkuisista uusista liiketoiminnoista, mutta tuloslaskelman perusteella se on yhä paperinvalmistaja. "Me olemme biomateriaalien kasvuyritys”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen määrittelee Karon Grillissä. Kasvua tuovat yhtäältä bio-alkuiset liiketoiminnot, toisaalta kuidut eli ennen muuta sellun valmistus, ja kolmanneksi erikoispaperit ja tarrat. Puoli vuotta sitten käynnistyi 3,5 miljardin dollarin mylly, Uruguayn Paso de los Torosissa sijaitseva sellutehdas, jonka raaka-ainehuoltoa varten UPM:llä on "puolen miljoonan hehtaarin metsä". Ensi vuonna avautuu 1,2 miljardin investointi, Leunan biokemikaalitehdas. Grillin äärellä puhutaan uusista miljardisatsauksista ja tunkeutumisesta UPM:n kannalta uusille ja vieraille markkinoille, mutta myös käydään läpi Jussi Pesosen kaksikymmenvuotisen toimitusjohtajakauden käänteitä. Marinadi-osion aiheena ovat kehittyvät markkinat. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo muun muassa suosikkinsa kehittyvien markkinoiden joukosta. Yhteistyössä: UPM Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #upm #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

13 Joulu 202358min

Suosittua kategoriassa Liike-elämä ja talous

sijotuskasti
mimmit-sijoittaa
psykopodiaa-podcast
rss-rahapodi
lakicast
herrasmieshakkerit
rss-rahamania
ostan-asuntoja-podcast
rss-neuvottelija-sami-miettinen
rss-lahtijat
rss-startup-ministerio
oppimisen-psykologia
taloudellinen-mielenrauha
pomojen-suusta
rss-strategian-seurassa
rss-myyntipodi
rss-uskalla-yrittaa
rss-ammattipodcast
rss-markkinointiradio
rss-karon-grilli