Isompi kysymys EU:n omien varojen takana
EU:n budjetti muodostuu tällä hetkellä pääosin jäsenvaltioiden kansallisista varoista. Bruttokansantuloon perustuva maksu kattaa noin 65 prosenttia unionin rahoituksesta. Jäsenmaiden keräämistä tullimaksuista 75 prosenttia menee suoraan EU:lle ja 25 prosenttia jää tullin keräävälle maalle. Lisäksi varoja kerätään arvonlisäveropohjaan perustuvasta maksusta sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvasta maksusta. Lisäksi pieniä summia tulee korko- ja sakkotuloista, unionin virkamiesten palkkojen ennakonpidätyksistä sekä Britannialta saatavista maksuista. Nyt keskustellaan omien varojen osuuden kasvattamisesta mm. lisäämällä haittaverojen osuutta. Niin sanottu digivero on tällä erää haudattu, eikä esitys yritysten jäännösvoittoverosta juuri vaikuta Suomen tai Euroopan kannalta järkevältä. Lisää tästä ja viikon ajankohtaisista tämän aamun podissa.
3 Loka 202323min
Tiukka ei viestisalauksen purkamiselle
Viime viikkoina on puhuttanut joidenkin jäsenmaiden ja poliitikkojen erikoinen näkemys siitä, että viestipalveluiden salaukseen voitaisi lähteä lainsäädännöllä EU:ssa puuttumaan. Tämä antaisi käytännössä haitallisille ja vaarallisille toimijoille mahdollisuuden päästä käsiksi viestiketjuihin. Järjestelmät joko ovat päästä päähän salattuja tai eivät ole. Takaportteja ei voi rakentaa vain tietyille toimijoille. Tämä vaarantaa käytännössä myös yritysten liike- ja innovaatioiden rakentamisen salaisuuksia sekä rajoittaa meidän käyttäjien perusoikeuksia. Asiassa kiteytyy keskeinen EU:n digialan sääntelyyn liittyvä ongelma: täytyy tietää ja tuntea teknologia jota säädellään.
26 Syys 202320min
Uusille kaivoksille ”lupa-automaatti”?
EU on määrittänyt 34 kriittistä raaka-ainetta, joiden osalta se haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta. Erinomainen tavoite turvallisuuspoliittisesti, mutta myös ympäristön kannalta, kun asetus ehdollistetaan Euroopan korkeisiin ympäristöstandardeihin. Lakipakettia on myös kritisoitu, sillä se vauhdittaa kriittisiä raaka-aineita tuottavien kaivosten lupamenettelyjä. Kyseessä on asetus jonka mukaan strategisesti tärkeiden kaivosten luvat tulee käsitellä kahdessa vuodessa, jalostamoiden ja kierrätyslaitosten luvat vuodessa. Neuvottelut ovat kesken ja automaattisia kaivoslupia ei aja kukaan. Olennaista onkin nyt vaatia ja varmistaa ympäristöasetuksista huolehtiminen. Uskallan väittää, että ne ovat korkeammalla tasolla meillä kuin Kiinassa ja luonnosta välittämisen tulee olla sama kaikkialla. #podcast
19 Syys 202320min
Onko EU:n laajentuminen todella pöydällä?
Komission puheenjohtaja von der Leyen pitää vuosittaisen puheensa unionin tilasta ja tulevaisuudesta keskiviikkona klo 10 Suomen aikaan. Luvassa on liuta komission tämän kauden saavutuksia. Uutta suuntaa unionille kuitenkin haetaan kulisseissa jo täyttä häkää. Laajentuminen on myös nostettu toistuvasti johtavien poliitikkojen puheisiin. Ukrainan EU-jäsenyydestä puhutaan paljon ja maa pitää sitä ymmärrettävästi aktiivisesti itse esillä. Onko se realismia ja millä aikataululla? Entä Länsi-Balkan, jossa monet maat ovat odottaneet jäsenyysneuvotteluiden etenemistä jo vuosia? Samalla kun EU odottaa mailta uudistustoimia jäsenyysehtojen täyttämiseksi, Venäjä on vahvistanut läsnäoloaan alueella.
12 Syys 202321min
Miltä näyttää politiikan syksy?
Brysselissä palataan arkeen elokuun lomien jälkeen ja Suomessa eduskunta aloittaa syksyn istuntokauden. Mitkä ovat unionin syksyn kuumimmat puheenaiheet ja tärkeimmät asiat pöydällä? Onko EU todella kieltämässä silakan kalastuksen vai onko kyseessä jälleen uutisankka? Muun muassa näistä teemoista tämän syksyn ensimmäisessä podcastissa. Uudella ilmeellä ja uudesta kaupungista nauhoitettuna, mutta tuttuun tapaan suoraa ja ymmärrettävää puhetta EU-teemoista. Oikein hyvää huomenta.
5 Syys 202318min
EU:n nimitysruletti käy jo kuumana
Viimeisiä aktiivisia työviikkoja viedään EU-rintamalla ennen heinäkuun lopussa koittavaa kesätaukoa. Parlamentti on koolla Strasbourgissa ja useampi neuvosto kokoontuu vielä tarkastelemaan niin talouden tilannetta kuin maahanmuuton ja energia-unionin haasteita. Huomion tällä viikolla kaappaa Vilnassa pidettävä Naton huippukokous. Naton pääsihteeri Stoltenbergin kautta jatkettiin jälleen vuodella eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevan pääsihteerin nimityksestä tulee vääjäämättä osa EU:n nimitysrulettia, vaikka tätä haluttiin Yhdysvaltojen puolelta välttää. Taustakeskustelut käyvät kuumina, kuka ja mikä maa saa minkäkin tehtävän ja salkun. Itse näkisin mielelläni suomalaisen komissaarin luotsaamassa EU:n kilpailupolitiikkaa tulevalla kaudella. Pelko on, että tehtävä menee protektionismia vaalivalle Ranskalle. Tämän aamun podcastissa lisää ajatuksia ja juoruja aiheesta Brysselin kuppiloista.
11 Heinä 202322min
Vastakkainasettelu kiihtyy Euroopassa
Keskusteluilmapiiri Suomessa ja maailmalla kovenee. Vastakkainasettelu on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ranskassa tilanne on kärjistynyt fyysisiksi yhteenotoiksi Yhdysvalloista puhumattakaan. Kyse on laajemmista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja kriiseistä, kuten ilmastonmuutoksesta, mikä kohtelee eri maanosia, alueita ja ihmisiä eri tavoin. Kuten myös kansallismielisyyden aaltoilevasta liikkeestä ja ihmisten kuulumattomuuden tunteesta. Koulutuksella, historian, yhteiskunnan toiminnan ja ilmiöiden tuntemuksella sekä meidän ihmisten käyttäytymisen lisäksi, viestinnällä ja viestintäkanavilla on keskeinen rooli ilmiöiden synnyssä ja leviämisessä. EU on koittanut säännellä niin sosiaalisen median kanavia kuin disinformaation ja misinformaation levittämistä. Tämä on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi. Miksi näin, mistä nykyinen informaatio- ja keskustelukulttuuri kumpuavat ja mitä todellisuudessa on tehtävissä?
4 Heinä 202322min
EU:n sisämarkkinoiden heikkouksia
EU:n sisämarkkinat ovat sen suurin mahdollisuus kasvattaa eurooppalaista kilpailukykyä ja tuottavuutta. Sisämarkkinoilla on kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä. Sovelluskaupasta voi ostaa ja kuluttaa sovelluksia vain tietyissä jäsenmaissa. EU:n jäsenvaltioiden verojärjestelmät ovat huomattavan erilaisia keskenään, mikä hankaloittaa sekä ihmisten liikkuvuutta että yritystoiminnan laajentamista yli maiden rajojen. Rahoituspalvelut ja pankkiliiketoiminta eivät ole niin sujuvia kuin ne voisivat olla. Suomen kansalainen ei voi edes avata pankkitiliä Nordeassa, mikäli hänellä ei ole pohjoismaista osoitetta. Näin siitä huolimatta, että asuisi EU:n alueella. Verkkokaupan erilaiset säännöt ja ammattipätevyyden vaikea tunnustaminen toisessa jäsenmaassa ovat edelleen ongelmia unionissa. Näistä haasteista on puhuttu vuosikymmeniä, mutta miksi asioita saadaan niin hitaasti eteenpäin?
27 Kesä 202322min
