Kiina strategisena uhkana

Brasiliassa Amazonin sademetsän alueella tuhottiin pelkästään tämän vuoden maaliskuussa yli 350 neliökilometriä metsää. Tahti on hurja, ja mikäli EU haluaa saattaa loppuun tavarakaupan tullit poistavan Mercosur-kauppasopimuksen Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn kanssa, on asiaan järkevä vaikuttaa sopimusta neuvoteltaessa. Tähän liittyvän EU-asetuksen myötä EU-alueella ei saa pian enää myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa. Asetuksen niin sanottu huolellisuusvelvoite edellyttää, että tuote ei ole heikentänyt metsien tilaa joulukuun 2020 jälkeen. Asetus, jonka tarkoitus on hillitä globaalia metsäkatoa, vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän. Ongelmaksi on muodostunut tämän niin kutsutun metsäkatoasetuksen muotoilu ja lisäykset, joita tulkitaan nyt Suomessa tapamme mukaisesti kuin piru raamattua. Nauta- tai lypsykarjanavettojen rakentamisen osalta on epäselvää, tulkitaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi. Tiukasti noudatettuna asetus voi estää naudanlihan toimittamisen markkinoille. Maa- ja metsätalousministeriö on jo suositellut, ettei uusin navettainvestointeihin kannata lähteä. Tämän voidaan sanoa suoraan olevan ylitulkintaa. Sääntelyn pääkohteena on tuonti EU:n ulkopuolisista maista, mutta vaikka asetus koskee myös EU:n omaa tuotantoa, kannattaa ensin odottaa tulkintaohjetta komissiolta ja senkin jälkeen järjen käyttö on sallittua. Miten tällainen tilanne pääsee syntymään ja miksi EU-lainsäädäntöön jää tulkinnanvaraa?

25 Huhti 202323min

Strategisella autonomialla EU-johtajat tarkoittavat sitä, että unionilla olisi vahvempi omavaraisuus, enemmän suorituskykyjä ja vähemmän riippuvuutta kolmansista maista, kuten Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tämä edellyttää omavaraisuuden kasvattamista sekä raakamateriaalien, investointien että suorituskykyjen ostalta. Tässä haasteena on välttää protektionismin kasvu. Samoin on avoin kysymys, onnistuuko unioni löytämään yhteisen poliittisen linjan 27:n osittain hyvinkin eri tavalla ajattelevan ja eri lähtökohdista tulevan jäsenmaan kesken?

18 Huhti 202323min

Tämän viikon podcast tulee tuulisesta ja sateisesta Helsingin aamusta. Tällä viikolla aiheena Strasbourgissa meneillään oleva parlamentin täysistunto ja muutaman viikon kuluttua Suomessa koittavat eduskuntavaalit.

14 Maalis 202322min

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomessakin käydään aktiivisesti keskustelua vanhempainvapaiden jakamisesta, isien roolista ja naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa. Itse en usko kiintiöihin enkä pakottamiseen. Sitäkin enemmän uskon mahdollisuuksien tarjoamiseen yhteiskunnan tasolta, esimerkin näyttämiseen yksilöiden tasolta, konkreettisiin tekoihin ja positiiviseen keskusteluun perhearjesta. Vähemmistöjen oikeuksia tulee pitää esillä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kuitenkin niin, että eri ryhmien oikeuksia ei saa arvottaa toisiaan vastaan, vaan olennaista on nähdä ja ymmärtää asioita erilaisista näkökulmista sekä huolehtia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Ajatuksia mm. näistä teemoista tämän viikon podcastissa viikon ajankohtaisten EU-aiheiden lisäksi.

7 Maalis 202323min

Suomessa paljon puhuttu metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Tällä viikolla toiveaiheena jutellaan EU:n toimivallasta ja sen rajoista sekä ajatuksia siitä, miten Suomen tulisi ennakoivammin, oikea-aikaisesti ja asiantuntevasti ajaa etujaan unionissa.

21 Helmi 202324min

Suomalaisten virkamiesten vähäisestä määrästä EU-instituutioissa ollaan aiheesta huolissaan. Suomalainen koulujärjestelmä ei ole parhain mahdollinen tukemaan menestymistä hyvin ranskalaisessa virkamieskokeessa, mutta tämä ei toki ole ainoa syy, miksi yhä vähemmän suomalaisia on keskeisissä EU:n virkatehtävissä. Olen kohta asunut yhdeksän vuotta Brysselissä ja ollut sekä EU-instituutioiden että yksityisen sektorin palveluksessa. Minkälaista on perheen arkielämä Brysselissä jos esim. toinen perheestä on belgialaisessa järjestelmässä ja toinen töissä EU:lla? Belgiassa maksetaan yhtä Euroopan korkeimmista tuloveroista, mutta ainakin itse koen saavani sille myös vastinetta. Enkä vähiten erinomaisen terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Monta asiaa voisi toki tehdä paremmin. Olisiko täältä hyviä käytäntöjä vietäväksi muuallekin?

14 Helmi 202324min

Talouskasvu ei tule riittämään korjaamaan Suomen valtiontalouden tilannetta. Leikkauksia sekä tarkkaan harkittuja veronkorotuksia tarvitaan. Valtion kannattaa keskittyä tukemaan markkinoiden mahdollisimman vapaata ja kannustavaa toimintaa, panostaa koulutukseen, tutkimukseen sekä tarkasti kohdennettuihin investointeihin, kuten infrastruktuuriin. Katsottaessa syntyvyystilastoja ja väestön ikääntymistä, myös ulkomaisen työvoiman houkutteluun Suomeen kannattaa panostaa. Entä mistä sitten kannattaa leikata ja tai mitä veroja kiristää? Miltä näyttää Suomen tilanne suhteessa muihin EU-maihin?

7 Helmi 202323min

Yhdysvallat vauhdittaa investointeja vihreään siirtymään, pitää tuotantoa kotimaassa ja haastaa Kiinaa suurvaltapoliittisessa kilpailussa. Inflation reduction act eli IRA-lainsäädäntöpaketti, joka sisältää 369 miljardin euron verran tukia ja verohelpotuksia, hyväksyttiin loppukesästä. Nyt Euroopassa mietitään kannattaako protektionismiin vastata protektionismilla. Toki on myös selvää, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet karulla tavalla esiin globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. EU on huolissaan eurooppalaisten yritysten syrjimisestä ja painottaa USA:n rikkovan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. EU-oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mikäli niillä ei edistetä yleiseurooppalaisen talouden kehitystä. Komissio valvoo sääntöjä siitä, minkälaiset tuet ja menettelytavat ovat sallittuja. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Vaikka esimerkiksi haja-asutusalueen lentoliikenteeseen ja vihreään siirtymään myönnetyt julkiset tuet ovat perusteltuja, lähtökohtaisesti markkinaehtoinen toiminta on usein kannattavampaa. Miten EU:n sitten kannattaisi vastata Yhdysvaltojen toimiin?

31 Tammi 202321min