KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah
OlympiaCast21 Huhti 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.

Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.

- Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.

Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämises esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.

- Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.

Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille

Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.

- Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.

- Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.

Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.

- Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.

- Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.

Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.

- Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.

Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.

- Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.

Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.

Kunnilta tukea nuorille urheilijoille

Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.

- On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa,

Jaksot(100)

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Millaista on tulevaisuuden kilpaurheilu?

Onko tulevaisuudessa talviurheilua? Entä ketä urheilu enää kiinnostaa? Muun muassa näitä teemoja pohditaan Urheilun tulevaisuus -erikoisjaksossa, jossa heittäydytään kilpaurheilun maailmaan tulevaisuuden tutkimuksen valossa. Keskustelemassa Petri Tapio Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Filip Saxén. Jakso on tehty yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa. Hosteina toimivat Mari Lohisalo ja Susanna Sokka.

1 Kesä 202340min

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista?

Onko urheilu ikuista? Vastauksia tähän kysymykseen etsitään tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan kanssa OlympiaCastin erikoisjaksossa, joka on tuotettu yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa.

12 Huhti 202341min

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Liikunta ei kiinnosta, missä vika?

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on taas tutkittu hiljattain julkaistulla LIITU-tutkimuksella. Tulosten mukaan liikkuminen vähenee, ja joka viides kokee sen tarpeettomaksi tai turhaksi. OlympiaCastissa asiaa puivat Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen sekä liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

5 Huhti 202353min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua? Ville Skinnari (sd.) ja Karoliina Kähönen (liik.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on huippu-urheilun edistäminen.

24 Maalis 202326min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi lisätä lasten liikuntaa? Entä miten seuratoimintaa tulisi tukea? Henrik Dettmann (rkp, sit.), Riikka Pakarinen (kesk.) ja Mika Poutala (kd.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on seuratoiminta sekä lasten ja nuorten liikunta.

23 Maalis 202331min

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

OlympiaCastin aiheena eduskuntavaalit: Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa?

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa? Miten liikkumattomuuden kriisi ratkaistaan? Veronika Honkasalo (vas.) ja Shawn Huff (vihr.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on liike ja liikunnallinen elämäntapa.

22 Maalis 202330min

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastin vieraina Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen: Tie maailman huipulle on pitkä, mutta urheilijaksi kasvaminen on antoisa matka

OlympiaCastissa sukelletaan kahden tunnetun suomalaisurheilijan kasvutarinoihin, kun Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen avaavat matkaansa huippu-urheilijaksi. Matka maailman huipulle oli pitkä ja itsensä joutui laittamaan likoon monella tavalla ennen kuin menestystä alkoi tulla. - Se on aika vaativa prosessi monella tapaa, mutta ehkä tänä päivänä meillä on myös paremmat valmiudet urheiluakatemioiden ja muiden kautta saada tukea siihen kasvuvaiheeseen. Se kokonaisuus siinä ympärillä, että pystyt urheilijana elämään, sen rakentaminen vaatii paljon. Oma aktiivisuus ja halu viedä asioita eteenpäin - toki siinä valmennuksellisesti oman valmentajan ja koko sen toimintaympäristön kanssa, on aika keskeistä. Ei voi jäädä odottamaan, että jotkut asiat järjestyy. Jos saisi mennä ajassa taaksepäin ja palata sinne nuoruusvuosiin, niin kyllä tiettyjä asioita tietysti olisin jo aktiivisemmin hoitanut kuntoon, että olisi ollut se huippu-urheilija jo tekemisen tasolta aikaisemmassa vaiheessa, Heikkinen toteaa. - Uskon, että me ollaan Matin kanssa kuitenkin sitä sukupolvea vielä, joka on joutunut aika lailla kantapään kautta ottamaan myös asioista itse selvää ja tekemään. Omien huippu-urheiluvuosien aikana olen ollut itse itselleni matkatoimisto, ampumavalmentaja ja välillä hieroja-fysioterapeuttikin pahimmassa tapauksessa, on pitänyt itse huolehtia hirveästi asioista, jatkaa Mäkäräinen. Nuoren urheilijan kasvutarinassa lukiovuodet ovat tärkeitä monessa suhteessa. Vuodet ovat urheilijana kehittymisen aikaa, mutta myös itsenäistymisen ja aikuistumisen aikaa. Myös Mäkäräinen ja Heikkinen muistavat vuodet merkityksellisinä niin uran, kuin muunkin elämän kannalta. - Isoin muutos oli siinä, kun kotoa muutti urheilulukioon. Kyllä ne vuodet kasvatti ihmisenä niin paljon ja sitä, että oppii ottamaan sitä vastuuta sekä koulusta että arjen asioista; syömisestä, ruoanlaitosta ja kaikesta tästä, ja sitten se urheilu vielä siinä lisänä. Ilman niitä kavereita siinä ympärillä, joilla oli se sama elämäntilanne, niin varmasti olisi ollut vielä vaikeampaa. Kyllä mä uskon, että siinä se vertaistuki oli ihan hirveän tärkeää niinä vuosina, kuvaa Mäkäräinen. - Nuo ovat semmoisia ikävuosia kuitenkin, että ne harjoitusvasteet ovat todella valtavia. Kun jotakin asiaa alettiin harjoituskauden keväällä käynnistyessä harjoittamaan, niin ne askeleet kohti syksyä ja talvea oli tosi valtavia, että sinänsä hienoa aikaa, että ne ominaisuudet tarttui ja oltiin tosi onnekkaita, että meillä oli semmoinen valmentaja, joka meillä osasi teettää niitä asioita, Heikkinen jatkaa. Mäkäräinen kannustaa myös pitkäjänteisyyteen ja muistuttaa, että urheilijaksi kehittyminen on nuoruusvuosina yksilöllistä. - Ne on myös sillä tavalla haastavia, että siellä kuitenkin vielä kehitytään niin ihmisenä kuin urheilijanakin. Toiset kehittyy vähän eri aikaan, eri vuosina. Voit olla tosi menestyksekäs, kun olet 16-17-vuotias ja olet vähän niin kuin askeleen edellä muita ja sitten seuraavana vuonna ne kaverit vasta ottaa sen kehitysaskeleen ja tulee rinnalle - tai jopa ohi. Siellä voi helposti tulla ajatus, että no eikö tässä nyt ole tehnyt asioita oikein ja alkaa epäilemään omaa tekemistä ja olemista. Pitäisi muistaa, että sitten kun päästään niiden vuosien yli sinne parikymppiseksi, niin sitten alkaa vasta näkymään ehkä ne voimasuhteet oikealla tavalla.

16 Maalis 202238min

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

Olympialegenda Jere Lehtinen avaa, miksi Pekingin olympiaturnaus on erityinen myös ilman NHL-pelaajia

OlympiaCastin viimeisen Road to Beijing -jakson vieraana on Jere Lehtinen. Lehtinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkoilijoista, joka on uransa jälkeen toiminut Suomen maajoukkueen GM:n roolissa. Jere Lehtinen on monen tason jääkiekkolegenda – erityisen muistijäljen hän on jättänyt espoolaisiin, dallasilaisiin ja maajoukkueen kautta suomalaisiin jääkiekon ystäviin. Lehtinen on Stanley Cupin, maailmanmestaruuden ja Torinon olympiahopean myötä lähimmäs Kolmen kullan kerhoa päässyt suomalainen jääkiekkoilija. - En osaa sitä harmitella. Enemmän näen sen positiivisena, että olen saanut olla mukana kaikissa noissa ja on ollut mahdollisuus siihen. Olen saanut uralta niin paljon, etten voi sanoa sen harmittavan, myös kolme olympiapronssia voittanut Lehtinen kääntää OlympiaCastin vieraana. Saavutuksia on paljon muitakin pelaajana – ja lisää on tullut GM:n roolissa Suomen maajoukkueessa. Scoutin roolin kautta Leijoniin tullut Lehtinen seurasi GM:n roolissa Jari Kurria syksyllä 2014, ja meriittilistalle on kertynyt muun muassa maailmanmestaruus 2019. Lehtinen on nähnyt myös läheltä nuorten huippupelaajien sukupolven laajan vyöryn kohti NHL:ää. - Aleksander Barkov, Sebastian Aho, Miro Heiskanen ja todella monet muut – olen saanut nähdä heidän sisääntulonsa A-maajoukkueeseen. Siisteintä tässä työssä on ollut se, että melkein joka vuosi joku nuori pelaaja on noussut paperiemme ulkopuolelta kevään MM-kisoihin. Se antaa kivaa buustia itsellekin tähän työhön, kun näkee näiden lahjakkaiden pelaajien nousua huipulle, Lehtinen painottaa. Pelaajana Lehtinen pelasi viidet olympialaiset saavuttaen neljä mitalia. Pekingissä 2022 olympiamitalit ratkotaan ilman NHL-pelaajia – tilanne, josta Lehtisellä on myös omakohtaista kokemusta Lillehammerista 1994. Vaikka Lehtinen pelasi neljät ”NHL-olympialaiset”, hänelle kaikkein mieleenpainuvin olympiakokemus on nimenomaan Lillehammerin turnaus, jonne joukkueet koottiin Euroopassa pelanneista pelaajista. - Euroopassa pelaaville pelaajille tämä on upea mahdollisuus. Meillä on paljon kärkipelaajia eri joukkueissa, ja moni heistä pystyisi pelaamaan myös NHL:ssä. Se on myös huokunut pelaajista; siellä on vahvaa positiivisuutta ja halua lähteä tavoittelemaan menestystä Pekingiin, Lehtinen myhäilee avaten jaksossa myös, miksi Lillehammer 1994 on hänen mieleenpainuvin olympiakokemuksensa kaikista. Lehtinen on todellinen olympiakonkari. Lillehammerista 1994 käynnistyi Pekingissä jatkuva putki, jonka aikana Lehtinen on ollut jossain roolissa mukana kaikissa talviolympialaisissa.

1 Helmi 202253min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
juoksumania
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme