SOMO Corona Viruksen Tunnistus
Corona pystytään tuhoamaan siinä missä muutkin virukset sekä synnynnäisellä että hankitulla immuniteetillä. Kuitenkin virukset ovat kehittäneet lukuisia mekanismeja estääkseen näitä prosesseja, minkä vuoksi ne voivat laukaista meillä tilapäisiä tauteja tai osoittautua jopa liian hankaliksi paloiksi poistettavaksi elimistöstä kokonaan.
14 Maalis 20208min
SOMO Solusignalointi ja corona
Corona-virus on saanut ihmiset havaitsemaan, että ympärillämme on erilaisia taudinaiheuttajia, joita vastaan elimistömme pyrkii taistelemaan parhaan kykynsä mukaan. Kuinka tämä toimii ja millaisilla solunsisäisillä signaaliketjuilla immuunipuolustuksemme kykenee taistelemaan tavallista flunssaa tai Coronavirusta vastaan?
7 Maalis 202011min
SOMO Solusignalointi Kalsium
Solukalvojen toiminta vaikuttaa solujen säätelyyn myös solun sisäisillä prosesseilla. Näitä kutsutaan yleisesti solujen signaloinniksi ja ne vaikuttavat esim. kaikkien hormonien vaikutusreitteihin. Haastattelen jaksossa professori Pasi Tavia AIV-instituutista, UEF:stä Kuopiosta.
24 Helmi 20209min
SOMO Solukalvon Säätely
Solukalvon merkitystä jokapäiväisten fysiologisten tapahtumien selittäjänä ei voida ymmärtää ilman ionikanavien ymmärtämistä. Niiden avulla hermomme viestivät toisilleen, sydänsolut saadaan supistumaan ja esimerkiksi epiteelisolujen kasvua säädeltyä. Emeritusprofessori Matti Vornanen selittää sähköisen säätelyn mysteereitä.
15 Helmi 202014min
SOMO Solukalvon hienorakenne
Solua ympäröi rasvaliukoinen solukalvo, joka estää vesiliukoisten molekyylien siirtymisen solun ja sen ympäristön välillä. Kuitenkin solukalvon rakenne sisältää erittäin monia erilaisia komponentteja, joilla on pitkiä, usein numeroita sisältäviä nimiä. Tätä sotkua on selvittämässä Podcast jaksossa Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Reijo Käkelä
8 Helmi 202027min
SOMO Solujen eristys, mitokondriot ja tukirangat
Yksittäisten eläinsolujen eristäminen on periaaatteessa erittäin yksinkertaista. Kuitenkin menetelmä vaatii usein sekä yrityksiä että erehdyksiä. Ongelmia voivat tuottaa sekä solunulkoisen rakenteen, soluvälitilan hajoaminen, solunsisäisen tukirangan muutokset tai hapen puute, joka vaikuttaa välittömästi solujen energiansaantiin.
1 Helmi 202012min
SOMO Proteiinien kohdentaminen solussa
Solurakenne sisältää solukalvon ja tuman välissä solulimakalvoston lisäksi Golgin laitteen ja useita pieniä soluorganelleja, lipidikalvosäkkejä. Mikäli proteiinin rakenne on väärä, se voi jämähtää jonnekin solun sisäosiin tai vaihtoehtoisesti joutua hajotettavaksi heti rakentamisen jälkeen. SOMO podcast on audiosarja, joka liittyy UEF: SOMO MOOC-kurssiin (Digigicampus.fi)
25 Tammi 20209min
SOMO Solurakenne Tuma ja ER
Solun rakenteen ymmärtämisellä on käytännön vaikutuksia tutkimustyössä. Voimme melko yksinkertaisesti selvittää proteiinien siirtymistä solujen sisällä värjäämällä ne sopivilla vasta-aineilla. Tällä on runsaasti käytännön hyötyä, koska sairaus, joka aiheutuu oikeassa paikassa olevasta viallisesta proteiinista ja sairaus, joka aiheutuu oikein toimuvan proteiinin vääränlaisesta sijainnista, edellyttävät erilaista hoitoa.
18 Tammi 20208min
