Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?

Tekoälysäädös on tekoälyjärjestelmien CE-merkki ja minimoi tekoälyjärjestelmistä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle. Turun yliopiston Yksityisoikeuden professori Mika Viljanen avaa tekoälysäädöksen eli AI Act:in sisältöä. Aihetta käsitellään yliopistossa tehtävän työn ja etenkin opetuksen näkökulmasta. Podcastin aikana käydään läpi tekoälysäädökseen liittyvät keskeiset käsitteet kuten tekoälyjärjestelmä ja suuririskinen tekoälyjärjestelmä. Opettajia kiinnostava kysymys on miten tekoälyä voi käyttää osana oppimisen arviointia vai voiko sitä käyttää? Entä milloin opettajasta tulee laajoja kielimalleja hyödyntäessään tekoälyjärjestelmän tarjoaja ja mitä siitä taas seuraa? Suositeltava podcast myös koulutuksen hallinnon puolella työskenteleville sekä tekoälyjärjestelmien kehittäjille. Tekoälysäädöksestä lisätietoja tarvitsevalle vielä lukuvinkkinä 2025 julkaistu Tekoälyn sääntely -kirja (Lindroos-Hovinheimo, Koivisto, Koulu, Sankari). Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta Podcastin kansikuva: Totti Tuhkanen CC-BY 4.0

25 Elo 202541min

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

19 Elo 202538min

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo. Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

27 Kesä 202525min

InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen, Juha Laine ja Timo Veromaa saivat ruodittavakseen nipun lääkealan vaikeita kysymyksiä, joita he arpoivat vastattavakseen vetämällä hatusta. Vastauksia ei sitten kyllä vedetty hatusta, vaan kolmikon pitkästä ja laajasta kokemuksesta lääkealalla. Miksi julkinen toimija ei voi kehittää lääkkeitä ja miksi samojen lääkkeiden hinnat ovat eri maissa erilaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet vastauksen tässä podcastissa.

27 Kesä 202540min

Logistinen regressioanalyysi on keskeinen tilastollinen menetelmä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin yleisemmin tunnetussa lineaarisessa regressiossa, logistisessa regressiossa selitettävä vastemuuttuja on luokitteluasteikollinen: kaksiluokkainen, luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Tero Vahlberg esittelee logistisen regressioanalyysin perusteet ja sen, kuinka tuloksia tulkitaan. Jaksossa käydään läpi, kuinka binäärinen, multinomiaalinen, kumulatiivinen ja ehdollinen logistinen regressio eroavat toisistaan sekä huomioidaan logistinen regressio korreloituneelle aineistolle ja subjekti-spesifiset logistiset mallit. Esimerkeillä havainnollistetaan kuinka eri menetelmiä sovelletaan erilaisiin tutkimusasetelmiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

19 Kesä 202548min

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja tehtyä sekä suuntaavat katseet jo tulevaan syksyyn. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä kolmannen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

9 Kesä 202532min

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

3 Kesä 20251h 3min

Assistant Professor of Law Daniela Alaattinoğlu is the 2025 Nils Klim Laurete for excellent research. In this podcast, Communications Planner Rosa Lampela talks with Alaattinoğlu about her career as a legal scholar. Alaattinoğlu has conducted research on various themes regarding bodily autonomy, explicit consent and data protection in period-tracking apps. In 2025 she received a highly competitive 1.5 M€ research funding from the European Research Council for her project on the Nordic Sámi Truth and Reconciliation Commissions. Alaattinoğlu’s key publications include the monograph Grievance Formation, Rights and Remedies: Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (2023) and the co-edited volume Contesting Femicide: Feminism and the Power of Law Revisited (2019, with Dr Adrian Howe). Alaattinoğlu has also authored a number of high-quality journal articles and book chapters, and she is a co-editor of Retfærd: Nordic Journal of Law and Justice. Alaattinoğlu receives the award for her research into how laws and societies evolve together, how groups mobilise for change, and how law intersectionally includes and excludes individuals and groups. Alaattinoğlu is the first Finnish legal scholar and the first scholar from the University of Turku to receive the award. The Nils Klim award, funded by the Norwegian government, is worth 43 000 euros and conferred by the University of Bergen on June 5th. Transcript: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/interview-with-legal-scholar-daniela-alaattinoglu.pdf

2 Kesä 202531min