Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Turun yliopisto29 Helmi 2024

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen

13 Maalis 202515min

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen

13 Maalis 202515min

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren

13 Maalis 202515min

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

13 Maalis 202513min

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela

13 Maalis 202516min

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala

13 Maalis 202512min

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen

13 Maalis 202511min

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

13 Maalis 202516min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
rss-duodecim-lehti
aloita-meditaatio
jari-sarasvuo-podcast
rss-psykalab
psykologia
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-narsisti
rss-niinku-asia-on
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-liian-kuuma-peruna
aamukahvilla
kesken
rss-monarch-talk-with-alexandra-alexis
rss-koira-haudattuna
rss-anteeks-etukateen
tohtorin-vuoro