OlympiaCastin vieraana Herkko Koski: Jääkiekossa rakennetaan laadukasta toimintaa ympäri Suomea – jääkiekkolehtorit tukevat pelaajien kaksoisuraa

Kilpakävelijä Aku Partanen on jo hankkinut itsellensä Tokion Olympialaisiin kisapaikan, vaikka nyttenhän kisoja on siirretty vuodella. Häntä valmentaa entinen huippu kävelijä Valentin Kononen. Akulla on suomenennätykset 30km, sekä 10km maantiematkoilla. Radalla puolestaan se:t on syntynyt 10km ja 5km matkoilla. Kaikki nämä se:t oli ennen Akun valmentajan Valentin Konosen nimissä. Jäljellä on vielä 50km se, mikä on edelleen Vallun nimissä. Parhaana saavutuksena Akulla on 2015 vuoden maailmanmestaruusisojen 15. sija.

22 Huhti 202032min

Toni Piispanen pilkkoi suorituksensa atomeiksi ja palasi maailman nopeimmaksi lajissaan   Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Toni Piispanen. Piispanen avaa dramaattista tarinaansa, mutta myös pienten marginaalien kääntämistä maailman huipulla.   Toni Piispasen elämä muuttui peruuttamattomasti 17-vuotiaana vuonna 1993, kun hän halvaantui karatenäytöksessä. Onnettomuuden tuloksena hän joutui loppuelämäkseen pyörätuoliin.   - 17-vuotiaalle se on tietysti kova paikka, kun elämä on antoisimmillaan. Yhtäkkiä maksimipotentiaali fyysisesti tipahti ihan nolliin. Olin uuden edessä, eikä siihen aikaan paraurheilua oikeastaan näkynyt missään. En ollut oikeastaan edes kiinnittänyt huomiota pyörätuolilla liikkuviin ihmisiin, vuonna 2012 paralympiakultaa ratakelauksessa voittanut Piispanen kuvailee.   Dramaattinen käänne ei ole kuitenkaan estänyt Piispasta menestymästä elämässään. Oma iso osuutensa Tonin elämässä on ollut – sekä ennen että jälkeen onnettomuuden – urheilulla.   - Urheilu tuli uudestaan kuvioihin pari vuotta vammautumisen jälkeen. Minua pyydettiin kokeilemaan pyörätuolirugbya, ja se imaisi minut saman tien. Siinä yhdistyivät nuorelle miehelle tärkeät asiat; se on fyysinen laji, jossa saa ottaa kontaktia ja isossa roolissa oli myös se, että muut pelaajat ovat kokeneet vastaavanlaisia onnettomuuksia kuin minäkin, sittemmin yleisurheiluun siirtynyt Piispanen pohtii.   Piispanen palasi arvokisavoittajaksi MM-kisoissa 2019. Sen maailmanmestaruuden takana oli myös edistyksellisen tutkimustyön hyödyntäminen, mistä Toni kertoo tässä haastattelussa lisää.   HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi. Tokion paralympialaiset on sittemmin siirretty kesälle 2021.

15 Huhti 20201h 2min

Lotta Henttala on maantiepyöräilija, joka on jo valittu Tokion olympialaisiin. Nyt kilpailut lykkääntyivät vuodella. Miten Lotta näkee tämän tilanteen ja miten vallitseva tilanne näkyy hänen harjoittelussaan. Lotta on voittanut mm pronssimitalin vuonna 2016, joka on muuten aikuisten sarjassa suomen ensimmäinen kautta aikojen. Maailman kiertueen voitot 2017 vuonna Gent Wevelgemissä ja Crescent Vargadassa ovat hänen isoimpia saavutuksiaan. Hän edusti Suomea jo Rion olympialaisissa sijoittuen 17. aika-ajossa. Hän on naimississa toisen ammatipyöräilijän Joonas Henttalan kanssa ja tässä jaksossa puhutaan myös minkälaista on heidän arki.

8 Huhti 202040min

HUOM! Jakso nauhoitettu maaliskuun alussa. Tämän jälkeen monet asiat muuttunut korona viruksen takia. Ida Hulkko on Suomalainen rintauimari, jolla on tavoitteena päästä kilpailemaan Tokion olympialaisissa. 2018 vuonna pitkän radan EM kilpailuista tuli viides sija 50m rintauinnissa ja seuravana vuonna MM kioissa samalla matkalla ja pitkällä radalla sijoituksena oli kahdeksas. Lukion viimeisellä luokalla Ida muutti Mikkelistä Tampereelle parempien olosuhteiden perässä ja kehitys näkyi saman tien.

1 Huhti 202035min

OlympiaCast: Pauliina Polet ehti jo lopettaa urheilu-uransa – nyt maailman huippu häämöttää jo lähellä Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Pauliina Polet. Suomen ykkösmeloja nousi kesän 2019 aikana kolkuttelemaan jo maailman absoluuttista huippua lajissaan. Pauliina Polet kolkuttelee maailman ehdotonta huippua ratamelonnassa. Viime vuonna hän oli jo erittäin lähellä A-finaalitasoa arvokisoissa, sillä MM-kisoissa sijoitus oli 12:s ja EM-kisoissa 10:s. Vuonna 1992 syntynyt Polet ehti jo lopettaa urheilu-uransa vuonna 2013, mutta veri veti takaisin vesille. Varsinkin kolmen viime vuoden ajan kehitys on ollut suoraviivaista. OlympiaCastin haastattelussa Polet avaa myös ratamelojan arkea isojen otsikoiden ulkopuolella. Kun kyseessä on olosuhdelaji, jossa Suomi ei ole optimaalisin ympäristö, matkapäiviä kertyy normaaliolosuhteissa noin 150 vuodessa. Se ei aina ole helppoa – mutta välttämätöntä se on, jos kovassa olympialajissa menestyä aikoo. - Kun tietää, mitä menestyminen lajissamme vaatii, siihen on helpompi myös asennoitua, Tampereella asuva Polet pohtii. - Siihen tavallaan tottuu, kun ne määrät lisääntyvät hiljalleen vuosittain. Se on osa tätä lajia, ja tavallaan sitä oppii elämään niin, että on koko ajan reissussa. Ei se aina helppoa ole olla niin paljon pois kotoa ja niin paljon läheisimpien kaverien ja perheen luota. Erityisen rankkaa se on, jos hommat eivät mene ihan niin kuin haluaisi. HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi.

25 Maalis 202045min

OlympiaCastin vieraana Oskari Muhonen – purjehduksen suurlupaus janoaa olympiamenestystä uhanalaisessa lajissa   Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Oskari Muhonen. Jos Muhonen haluaa nykyisessä luokassaan, finnjollassa, olympiamenestystä, viimeinen mahdollisuus siihen on todennäköisesti Tokiossa.   Oskari Muhonen on vuonna 1997 syntynyt purjehtija, joka on voittanut kahdesti alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja menestynyt jo yleisessäkin sarjassa. Se ei ole helppoa nuorena, kun purjehtii ns. raskaassa sarjassa, isojen miesten finnjolla-luokassa.   - Toinen yksin purjehdittava luokka on laser. Suurin ero siihen tulee siinä, kuinka painava purjehtijan täytyy olla. Meillä on ”Kaken” (laser-purjehtija Kaarle Tapper) kanssa hauska juttu, sillä hän on paljon pidempi kuin minä. ”Kaken” pitäisi ehkä purjehtia finnjollaa ja minun laseria, mutta mennään nyt näin päin, Muhonen virnistää.   - Okei, olen minä vähän painavampi kuin hän. Mutta ”Kake” on aina dieetillä ja minä olen aina massakaudella.   Finnjolla on vaarassa pudota olympiaohjelmasta, joten Tokio saattaa olla viimeinen mahdollisuus tavoitella olympiamenestystä tässä luokassa. Genovaan suunniteltu kevään karsintakilpailu on siirretty, mutta yksi olympiapaikka on Eurooppaan vielä jakamatta.   OlympiaCastin vieraana Muhonen avaa purjehduksen kiehtovaa maailmaa laajemminkin. Laji on monella tavalla poikkeuksellinen huippu-urheilukentässä – lähtien isosta resurssitarpeesta ja olosuhteista, jotka käytännössä pakottavat viettämään valtaosan vuodesta ulkomailla. Matkapäiviä Oskarille tuleekin noin 200 vuodessa.   HUOM! Haastattelu on tehty ennen kuin huhtikuulle suunniteltu karsintakilpailu Genovan maailmancupissa siirrettiin koronaviruksen takia.

18 Maalis 202050min

OlympiaCastin vieraana Hannaleena Ronkainen – millaista on urheilupsykologia huippu-urheilijan tukena?   Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Hannaleena Ronkainen. Keskustelun aiheena on urheilupsykologia, niin arjessa kuin esimerkiksi Tokion olympiakisojen kaltaisessa suurtapahtumassa.   Hannaleena Ronkainen toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä urheilupsykologina. Työnkuva on monipuolinen, sillä siihen kuuluu paitsi urheilijoiden valmennusprosessien tehostamista myös alan verkoston johtamista Suomessa.   Tokion olympiakisoissa Ronkainen toimii jo neljännen kerran Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina. Perustyön lisäksi suurkilpailutilanne luo normaaliarjesta poikkeavia tilanteita, joista esimerkkinä käy PyeongChangin olympiakisoissa kansainvälisen mediankin huomion herättänyt kutomistempaus.   - Tuollaisilla haetaan joukkuehenkeä ja koheesiota vahvistavaa toimintaa. Näillä pyritään kokoamaan toisilleen ennestään tuntemattomia urheilijoita ja taustajoukkoja yhteen jonkin yhteisen tekemisen äärelle – niin heidän halutessaan, Ronkainen valaisee.   - Se on mahdollistanut kivoja hetkiä jonkin tekemisen äärelle – ja sitä kautta on tullut aika humoristisiakin hetkiä. Tulee mieleen vaikkapa Iivo Niskanen kutomassa PyeongChangissa; ne puikot tuntuivat aluksi hänestä kuin rumpukapuloilta, mutta hyvin se lähti häneltäkin sujumaan. Tuollainen toiminta voi tuoda muuta ajateltavaa, mutta osallistuminen on tosiaan täysin vapaaehtoista.   Iso osa urheilupsykologin työstä tehdään kuitenkin arjessa, eikä urheilupsykologiassa ole kyse viime hetkien hokkuspokkus-tempuista. Mistä siinä sitten on kyse? Sitä Ronkainen avaa OlympiaCastin haastattelussa.

11 Maalis 202052min

Arslan Khataev on syntynyt Engel-yurtissa, Tsetseniassa. Kymmenen vuotiaana Arslan meni urheilukouluun ja joutui elämään erossa vanhemmistaan. 12 vuotiaana hän tuli Suomeen veljensä kanssa sotaa pakoon. Nyrkkeilyharrastus löytyis jo Tsetseniassa, mutta todenteolla se puhkesi kukkaan Porvooseen muuton jälkeen 15 vuotiaana. Sen jälkeen Arslan on kiertänyt maailmaa etsien sparrivastustajia ja otellen kilpailuissa. Nyt tavoitteena on Tokion olympialiset ja sinne pääseminen on myös todennäköistä.

4 Maalis 202041min