#5 "Uudet yleisöt" – mitä se tarkoittaa ja voiko niitä mitata?
"Uudet yleisöt" on mediataloissa tuttu ilmaisu. Mutta mitä ne oikein ovat? Onko niitä edes olemassa? Jos on, miten niitä voidaan todentaa tai mitata? Entä miksi nuorista on tullut synonyymi uusille yleisöille, vaikka asia ei ole aivan yksioikoisesti näin? Vai voisiko olla niin, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu koko ajan, mistä seuraa, että uusia asiakkaita on mahdollista löytää koko ajan ja mistä tahansa? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme jaksossa numero viisi. Ja tällä kertaa saksalaisen pintahiivaoluen saattelemana, TSIHHH!
18 Huhti 201922min
#4 Kapinallisista näkemyksellisiin – miten luoda työkulttuuri, jossa data rakentaa eikä hajota
Miten luoda työkulttuuri, jossa data rakentaa eikä hajota? Tekoälyn kanssa ollaan nyt aivan samassa tilanteessa kuin aikoinaan datan kanssa. Ihmisille tulee vastareaktio, kun tekoälystä jauhetaan joka paikassa. Paasaaminen kääntyy itseään vastaan. ”Meidän pitää miettiä, miten me käytämme kieltä, kun puhumme tällaisen muutoksen vaikutuksista. Muutos lähtee siitä, että on yhteinen kieli”, sanoo Jaakko. Luovassa organisaatiossa jännitteitä voi syntyä, jos onnistumisen mittarit tiivistyvät kylmiin numeroihin, mutta toisaalta tekijöiltä pitää voida myös odottaa avarakatseisuutta: itseään on vaikeaa kehittää ilman onnistumisen mittareita, ja täydellisiä mittareita ei ole, vaan heikoista vaihtoehdoista valitaan parhaat, miettii Kalle. Datan kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä on tässä kohtaa myös peiliin katsomisen paikka. Avainasemassa on sen perusteleminen, miksi mikäkin mittari on olemassa. ”Kyse on niin suuresta kulttuurin muutoksesta, että pitää miettiä todella tarkkaan, miten se viedään organisaatiossa läpi”, sanoo Jaakko. Tässä jaksossa Jaakko ja Kalle käyvät esimerkkien kautta läpi steppejä, joita noudattamalla data rakentaa työkulttuuria terveellä tavalla. Kysymyksiä on paljon: Miten muutosta pitäisi ajatella yksilön kannalta? Mitä on piilotettu vesiputousmalli eli näennäinen dataohjautuvuus? Jos mittari on hyvä, mutta tekijät eivät ymmärrä sitä, niin onko mittari silloin oikeasti hyvä?
29 Maalis 201925min
#3 Asiakaskokemuksen mittaaminen – Esson baarista on tultu pitkä matka
Asiakaskeskeisyys näyttää näinä aikoina korostuvan yrityksissä. Kallea tämä jopa hieman hymyilyttää, koska eikö se pidä sisällään ajatuksen, että ennen ei mietitty asiakkaita? Vai oliko niin, että mietittiin, mutta ei ymmärretty? Sinä aikana, kun Esson baarissa ei räplätty digivehkeitä, korkeintaan mekaanista Jassoa, asiakaskokemus tarkoitti, oliko siellä pehmeät penkit, joissa höpötellä porukassa, saiko hyvät pullat ja kertoiko kassahenkilö päivän kuulumiset. Miten tästä on tultu maailmaan, jossa firmojen kalvoissa korostuu ”asiakaskeskeisyys”? Asiakaskokemus on holistinen termi, joka Kallen ja Jaakon mielestä on yhtä kuin mikä tahansa tapa, jolla brändi koetaan. Miten siis mitata asiakaskokemusta? Esimerkiksi NPS:ää eli suosittelijaindeksiä tuijotetaan liian usein yksittäisenä lukuna. Jaakon mielestä NPS on yksi väärinkäytetyimmistä asiakaskokemuksen mittareista. Ja maistellaan jaksossa tietysti perinteisesti myös olutta. Saksalaista, tällä kertaa.
9 Maalis 201920min
#2: Engagement eli sitouttamisen käsite – mistä se tuli ja minne se on menossa
Engagement. Sitouttaminen. Ennen se oli kahvihuoneissa puhumista, digitalisaation aikakaudella jotain muuta. Sitouttamisesta on helppo puhua, mutta sen mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Ratkaisu riippuu ainakin alasta ja tavoitteista eli mitä lopulta halutaan saada aikaan. Käymme tässä jaksossa läpi eräitä tapoja mitata sitouttamista verkossa. Sivuamme myös sitä, miten sosiaalinen media omi sitouttamis-termin itselleen, vaikka kyse on paljon laajemmasta käsitteestä.
19 Helmi 201926min
#1: Media ja suurten yleisöjen harha – ovatko kaikki mittarit kelvottomia
Redditin entinen toimitusjohtaja totesi hiljattain, että "kaikki mittarit ovat feikkejä". Onko onnistumisen mittaaminen ensimmäinen uhri median digitalisaatiossa?
4 Helmi 201921min
