MM95 ja Jarmo Myllys – maalivahti, joka pysäytti Ruotsin
Finska Dokumentti5 Touko 2025

MM95 ja Jarmo Myllys – maalivahti, joka pysäytti Ruotsin

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.

Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?

VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade Sverige

Globens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna.

De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.

När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalist
Ohjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin  
Loppumiksaus/slutmix: Björn Nitzler
Arkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.

Maalivahti Jarmo Myllys

Jarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.

Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.

Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.

MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995

Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.

Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.

Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!

Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Jaksot(229)

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokunasoili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

19 Maalis 202155min

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla. Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999. soili.huokuna@sverigesradio.se merja.laitinen@sverigesradio.se

12 Maalis 202155min

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202117min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202113min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202118min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202115min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202121min

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. - Olin varmaan tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen. Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

14 Helmi 202143min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa