MM95 ja Jarmo Myllys – maalivahti, joka pysäytti Ruotsin

40 vuotta sitten tutkijat varoittivat lasten puolikielisyydestä ja vanhempia kehotettiin puhumaan lapsilleen ainoastaan ruotsia. Nykyään tilanne on päinvastainen, ja oman äidinkielen siirtäminen lapselle on lähestulkoon itsestäänselvyys. Mutta onko se niin helppoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Ritva Norrby ja Jasmin Östlund. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

6 Huhti 202030min

1947 satte unga män från Fårö in en gemensam kontaktannons i finska tidningar. Selma och Anna var några av dem som svarade och flyttade till Fårö. Nu berättar deras barn hur livet på Fårö blev. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. "Hallå flickor! Vi här i Sverige sex grabbar gå, och önskar bekantskap med varsin Finska få" skrev signaturerna Jeepen 31, Ford 27, Chevrolet 37, Volvo 35, Opel 34 och D.K.V. 33 i finska tidningar våren 1947. Finland hade varit i krig och de unga männen på Fårö visste att det var brist på män i Finland. Selma och Anna var två av många som svarade på annonsen. Anna var en ensamstående mamma från Jakobstad och flyttade till Fårö och signaturen Jeepen 31 tillsammans med sin dotter Gunda. – Det var inte så lyckligt för min mamma. Dels för att vi kom till ett helt omodernt ställe och dels för att hon bodde tillsammans med sina svärföräldrar, säger Gunda, som kom till Fårö som fyraåring. Selma flyttade från sitt barndomshem på Åland till Fårö och D.K.V. 33. Åren efter kriget hade det fötts rekordmånga barn i Finland, men 30-åriga Selma hade inga barn. På Fårö fick hon fyra barn. – Vi lekte och levde ganska normalt liv tills vi blev lite äldre och började förstå att vi inte hade samma liv som många andra hade, eftersom mamma inte hade det så bra, säger Inger Hellqvist, dotter till Selma. I april 1962 försvann Selma plötsligt. I dokumentären berättar barnen om sina mammor, de tre av flera finska kvinnor, som lämnade Finland efter kriget för ett nytt liv i Sverige. Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

13 Joulu 201939min

40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sotavuosien jälkeen Suomessa perustettiin perheitä ennätysvauhdilla. Syntyvyys oli huippulukemissa, mutta samaan aikaan maassa oli pulaa nuorista miehistä. Noin 90 000 miestä oli kuollut sodassa. Ruotsissa nuoret miehet ymmärsivät, että Suomessa oli pulaa miehistä. Kuusi gotlantilaista poikamiestä riimittelivät yhteisen seuranhakuilmoituksen suomalaisiin sanomalehtiin, jossa he etsivät suomalaisia maaseudulla asuvia 20-32 vuotiaita naisia seurakseen ja kirjekavereikseen. Keväällä 1947 ilmoitus ilmestyi Suomessa. Jo samana vuona muun muassa Anna ja Selma muuttivat pohjois-Gotlannin pienelle saarelle. Anna oli yksinhuoltajaäiti Pietarsaaresta, Selma lapseton nainen Ahvenanmaalta. Molemmat lähtivät Gotlantiin etsimään rakkautta ja uutta onnea. Myös usea muu suomalaisnainen muutti Fårölle 40- ja 50-luvun vaihteessa. 15 vuotta myöhemmin Selma oli neljän lapsen äiti, kun hän yhtäkkiä katosi. Nyt kolmen suomalaisnaisen lapset kertovat, millaista elämä Fåröllä oli. Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

13 Joulu 201945min

Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tuija Lindströmin (1950–2017) vahva luova kausi 1980-luvulla jätti jälkeensä joukon kuvia, jotka ovat tärkeä osa Ruotsin myrskyisää valokuvahistoriaa. Tässä radiodokumentissa kuulemme tarinoita kuvien edestä ja takaa. Tuija Lindström työsti kuviensa kautta muun muassa lapsuutensa traumoja ja naisena olemisen haavoittuvaisuutta. Sotatilassahan me aina ollaan. Kun Tuija Lindström valittiin ensimmäisenä naisena valokuvauksen professoriksi, asetettiin hänen kykynsä opettaa kyseenalaiseksi: Kun minua ristikuulusteltiin ja kysyttiin, millaisia valokuvaajien pitäisi olla, vastasin: Valokuvaajien pitää olla lyhyitä, lihavia ja heidän pitää puhua suomea. Tuija Lindströmin henkilökohtaisesti tavanneet muistavat myös hänen tumman naurunsa ja kykynsä nähdä uusia puolia arkisissakin asioissa. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

29 Touko 201954min

Silvia kasvoi Tukholmassa, mutta isän kotimaa Intia on aina kutsunut häntä. Aikuisena hän päätti toteuttaa unelmansa ja muuttaa Delhiin. Siellä hänestä tuli äiti ja kodissa asuivat myös appivanhemmat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ensimmäisten Intia-vuosien aikana Silvia työskenteli turistitoimistossa, mutta pikkuhiljaa Ruotsin suurlähetystöstä vapautui avoin työpaikka. Siellä hän tapasi miehensä ja kahdeksan vuotta sitten he menivät naimisiin. Silvia synnytti kaksi lasta Delhissä, mitä moni kollega hämmästeli. Synnytti Delhissä – Varasimme huoneen ja kaikki sujui todella jouhevasti, kun tulimme sairaalaan. Kokemus eroaa todella paljon siitä, mikä siskollani oli, kun hän synnytti Tukholmassa, jossa synnytysosastoilla on pulaa hoitopaikoista. Kun Silvia avioitui, muuttivat parin luo myös appivanhemmat, kuten Intiassa on yhä tapana. "Mieheni vinkkasi, että yrittäisin nähdä heidät kahtena apua tarvitsevana ikäihmisenä, eikä niinkään hänen vanhempinaan." Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kuudes osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet At Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se

12 Huhti 201932min

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin. Tuntemattomat aloittavat englannilla Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia. – Minä en pidä englannin puhumisesta. Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta. "Äitiydessäni saan olla utelias sitä kohtaan, millainen lapseni ihan oikeasti on - ilman, että peilaan heihin omia tai suvun yhteisiä piirteitä. Sain itse aina kuulla, etten ole matemaattisesti lahjakas, vaikkei se pitänytkään paikkaansa." Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan viides osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se

12 Huhti 201932min

Liisa Tolonen on kasvattanut yksin kolme lasta. Helmi on vanhin ja hänelle äiti on tuki ja turva, joka harvoin yllättyy mistään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kun Helmi ja hänen veljensä hankkivat perhetatuoinnin, oli itsestään selvää, että myös heidän äitinsä tatuoisi myös sanan ”Perhe” paksuilla kirjaimilla ranteeseen. Koko homma oli yllätys: kaikki perheen kolme aikuista lasta hankkivat tatuoinnin yhdessä äitinsä kanssa. "Hän luottaa meihin niin paljon, että hän ei tiennyt, millainen siitä tulisi, ennen kuin tatuointi oli valmis." Helmi jätti lukion kesken kertomatta siitä äidilleen. Kului puoli vuotta ennen kuin totuus paljastui. – Luulin, että äiti olisi pettynyt, mutta hän oli ihan okei asian kanssa ja sanoi, että voisin mennä töihin tai tehdä jotain muuta. Kahden aikuisen ystävyys Helmi muutti Helsinkiin ja istui isänsä yksiössä kuunnellen tämän virsiä. Töitä tai uusia ystäviä ei löytynyt. Sitten äiti tuli käymään ja siitä alkoi kahden aikuisen ystävyys. – Olin tosi iloinen, kun äiti tuli käymään, ja sitten menimme kaljalle ihan niin kuin kaverukset. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan neljäs osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se

12 Huhti 201932min

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. – Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin – matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi. – Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla. Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä. – Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se

12 Huhti 201932min