181. Kuinka rakennat yhteyttä keskustelutaidoilla?Vieraana Ilona Rauhala.

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Mielen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva?— Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast —Lisätietoja:Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Kirsi Auron blogikirjoitus: Ylisuojeleva vanhemmuus – voiko siitä olla haittaa lapselle?Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?📍 Lisätietoa: ninalyytinen.fi 📩 Ota yhteyttä: nina@ninalyytinen.fiSeuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

25 Elo 202528min

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu?Lisätietoja:Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla.Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoaACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229.Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä:Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110.Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista:McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948.David Finkelhorin tutkimus:Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435.ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä.Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?📍 Lisätietoa: ninalyytinen.fi 📩 Ota yhteyttä: nina@ninalyytinen.fiSeuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

18 Elo 202539min

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

11 Elo 202539min

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Mistä itsetunnosta on kyse?- Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä?- Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme?- Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle?- Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto?- Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä?Jakso on uusinta lokakuulta 2022.Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018), Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä. - Tilaa kirja: Arto Pieitikäinen, Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021).- Arto Pietikäisen verkkosivut- Arto Pietikäisen YouTube-kanavalta löytyy paljon harkoituksia myös tämän jakson aiheisiin.- Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

28 Heinä 202544min

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden.Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin? - Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Jakso on uusinta tammikuulta 2022.Lisätietoa ja linkkejä:Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa.Tilaa kirja: Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

14 Heinä 202551min

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiinMitä itsetunnolla tarkoitetaan?Miten itsetunto kehittyy?Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?Jakso on alunperin julkaistu syyskuussa 2019.Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

30 Kesä 202543min

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

16 Kesä 202541min