Min finska skolklass i Sverige – Vad blev det av oss?
Finska Dokumentti2 Kesä 2025

Min finska skolklass i Sverige – Vad blev det av oss?

Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar.

De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem?

”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren.

Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitet

Ett program av Charlotta Haapakorpi
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark  
Slutmix: Björn Nitzler

Arkivklipp: Sveriges Radio.

Programmet gjordes våren 2025.

Finska klasser i Sverige

På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.

Jaksot(229)

Ont i gurkan 5:  Itsetunto kohdallaan

Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 5: Bra självkänsla Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer. finska@sverigesradio.se

20 Touko 20205min

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

18 Touko 202032min

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Juan Havana, P3. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

11 Touko 202036min

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Mervi Müller. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

4 Touko 202034min

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

27 Huhti 202030min

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

20 Huhti 202034min

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

13 Huhti 202036min

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

6 Huhti 202033min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
siita-on-vaikea-puhua
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
poks
sita
antin-palautepalvelu
aikalisa
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
mamma-mia
kaksi-aitia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
rss-murhan-anatomia
rss-nikotellen
rss-palmujen-varjoissa
terapeuttiville-qa
loukussa