Humanisti vastaa. Osa 28. Miten saksalainen vaikutus näkyy Suomessa, Christian Niedling?

Humanisti vastaa. Osa 28. Miten saksalainen vaikutus näkyy Suomessa, Christian Niedling?

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren

13 Maalis 15min

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

13 Maalis 13min

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela

13 Maalis 16min

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala

13 Maalis 12min

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen

13 Maalis 11min

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

13 Maalis 16min

Heli Harvala: Virustaudit – näkymätön uhka muuttuvassa maailmassa

Heli Harvala: Virustaudit – näkymätön uhka muuttuvassa maailmassa

Miten muuttuva maailma vaikuttaa virustautien ilmaantumiseen? Mitä ovat nämä näkymättömät uhat? Kuinka voimme kehittää ja hyödyntää uusia diagnostisia menetelmiä? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/heli-harvala

13 Maalis 16min

David Dorrell: Developments in Electric Vehicle Technology

David Dorrell: Developments in Electric Vehicle Technology

Electric vehicles (EVs) have greatly grown in number worldwide. Indeed EVs and electric scooters outnumber petrol versions in Beijing. This has been primarily led by high-efficiency drive motors, usually utilizing strong rare-earth magnets and high-energy batteries using lithium. The presentation will review some of the advantages and disadvantages of the new technologies and the future for EVs. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/david-dorrell

13 Maalis 11min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
adhd-podi
rss-koira-haudattuna
rss-niinku-asia-on
aamukahvilla
rss-narsisti
rss-liian-kuuma-peruna
puhutaan-koiraa
rss-vapaudu-voimaasi
jari-sarasvuo-podcast
salainen-paivakirja
psykologia
rss-duodecim-lehti
rss-psykalab
rss-uskonto-on-tylsaa
rss-monarch-talk-with-alexandra-alexis
rss-saavutus
rss-mielestani-podcast